Ero sivun ”Olavi Virta” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>MST
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(4 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Olavi Virta''' (s. 27.2.1915 – k. 14.7.1972), laulaja, näyttelijä ja iskelmätähti, syntyi [[Sysmä|Sysmän]] [[Särkilahti|Särkilahden kylässä]] Riuttalan torpassa vuonna 1915. Ristimänimeltään hän oli Oskari Olavi Ilmén. Isä, '''Juho Oskari Ilménin''' isä oli Särkilahden kyläsuutarin poika ja jatkoi suvussa kulkenutta ammattia. Juho Oskari mainitaan myös taitavana laulajana. Äidin, tyttönimeltään '''Ida Grusanderin''', suku oli lähtöisin Koivistosta, Karjalankannakselta. Sysmästä perhe muutti pian Helsinkiin, mutta Olavi vietti lapsuutensa kesiä Sysmässä. Kansalaissodan aikana perhe pakeni taisteluita Helsingistä Sysmään. Isä-Oskarin tiedetään olleen aktiivinen Sysmän työväenyhdistyksen paikallisosaston toiminnassa, mutta aseellisiin taisteluihin hän ei tiettävästi osallistunut. Tästä huolimatta Oskari Ilmén tuomittiin sodan jälkiselvittelyissä puolen vuoden vankeusrangaistukseen [[Hennalan kasarmialue|Hennalan]] vankileirille.
'''Olavi Virta''' (s. 27.2.1915 – k. 14.7.1972), laulaja, näyttelijä ja iskelmätähti, syntyi [[Sysmä|Sysmän]] [[Särkilahti|Särkilahden kylässä]] Riuttalan torpassa vuonna 1915. Ristimänimeltään hän oli Oskari Olavi Ilmén. Isän, '''Juho Oskari Ilménin''' isä oli Särkilahden kyläsuutarin poika ja jatkoi suvussa kulkenutta ammattia. Juho Oskari mainitaan myös taitavana laulajana. Äidin, tyttönimeltään '''Ida Grusanderin''', suku oli lähtöisin Koivistosta, Karjalankannakselta. Sysmästä perhe muutti pian Helsinkiin, mutta Olavi vietti lapsuutensa kesiä Sysmässä. Kansalaissodan aikana perhe pakeni taisteluita Helsingistä Sysmään. Isä-Oskarin tiedetään olleen aktiivinen Sysmän työväenyhdistyksen paikallisosaston toiminnassa, mutta aseellisiin taisteluihin hän ei tiettävästi osallistunut. Tästä huolimatta Oskari Ilmén tuomittiin sodan jälkiselvittelyissä puolen vuoden vankeusrangaistukseen [[Hennalan kasarmialue|Hennalan]] vankileirille.
Koulutaipaleensa Olavi aloitti Helsingissä 1922. Perhe muutti kuitenkin parempien tienestimahdollisuuksien perässä [[Lahti|Lahteen]]. Koti perustettiin lähelle kauppatoria, Kirkkokadun ja Rauhankadun kulmaan. Perheen sukunimi vaihtui Virraksi vuonna 1926. Viimeinen yhteinen koti sijaitsi osoitteessa Päijänteentie 15. Ida ja Oskari olivat kuitenkin päätyneet jo asumuseroon, ja Olavi muutti äidin mukana Helsinkiin.<br />
Koulutaipaleensa Olavi aloitti Helsingissä 1922. Perhe muutti kuitenkin parempien tienestimahdollisuuksien perässä [[Lahti|Lahteen]]. Koti perustettiin lähelle kauppatoria, Kirkkokadun ja Rauhankadun kulmaan. Perheen sukunimi vaihtui Virraksi vuonna 1926. Viimeinen yhteinen koti sijaitsi osoitteessa Päijänteentie 15. Ida ja Oskari olivat kuitenkin päätyneet jo asumuseroon, ja Olavi muutti äidin mukana Helsinkiin.<br />


Välien katkeamisesta ja vararikosta huolimatta isä-Oskari jätti pojalleen merkittävän perinnön: viulunsa, jonka ansiosta Olavin musikaalinen ura pääsi alkuun ensin seurakunnan kamariorkesterissa ja vuonna 1935 Dallapé-opistossa. Läpimurtonsa laulusolistina hän teki samoihin aikoihin ja pääsi esiintymään Rainbow-orkesterin kanssa. Ensimmäisen levytyksensä hän teki vuonna 1938. Uransa aikana hän levytti liki 600 kappaletta. Hän esiintyi myös 17 elokuvassa, joissa kaikissa hän lauloi. Lisäksi hän kuului vuosina 1950-1953 Kipparikvartettiin. Ura lähti vielä uuteen nousuun 1960-luvulla, mutta suosion hiivuttua hän vetäytyi julkisuudesta muutti Tampereen Pispalaan vuonna 1967, missä menehtyi vuonna 1972.
Välien katkeamisesta ja vararikosta huolimatta isä-Oskari jätti pojalleen merkittävän perinnön: viulunsa, jonka ansiosta Olavin musikaalinen ura pääsi alkuun ensin seurakunnan kamariorkesterissa ja vuonna 1935 Dallapé-opistossa. Läpimurtonsa laulusolistina hän teki samoihin aikoihin ja pääsi esiintymään Rainbow-orkesterin kanssa. Ensimmäisen levytyksensä hän teki vuonna 1938. Uransa aikana hän levytti liki 600 kappaletta. Hän esiintyi myös 17 elokuvassa, joissa kaikissa hän lauloi. Lisäksi hän kuului vuosina 1950-1953 Kipparikvartettiin. Ura lähti vielä uuteen nousuun 1960-luvulla, mutta suosion hiivuttua hän vetäytyi julkisuudesta ja muutti Tampereen Pispalaan vuonna 1967, missä menehtyi vuonna 1972.
Vuonna 2015 Olavi Virran syntymästä tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta, ja juhlavuoden kunniaksi Sysmään on suunnitteilla Olavi Virran muistopatsas.
Vuonna 2015 Olavi Virran syntymästä tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta, ja juhlavuoden kunniaksi Sysmään on suunnitteilla [[Olavi Virta 100 vuotta -muistomerkki|Olavi Virran muistomerkki]].


== Lähteet ==
== Lähteet ==
Rivi 11: Rivi 11:
*Pomus – populaarimusiikin museo http://pomus.net/001454
*Pomus – populaarimusiikin museo http://pomus.net/001454
<br>
<br>
[[Luokka:iskelmälaulajat]]
[[Luokka:iskelmälaulajat|Virta, Olavi]]
[[Luokka:näyttelijät]]
[[Luokka:näyttelijät|Virta, Olavi]]
[[Luokka:Sysmä]]
[[Luokka:Sysmä|Virta, Olavi]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]

Nykyinen versio 25. huhtikuuta 2023 kello 09.14

Olavi Virta (s. 27.2.1915 – k. 14.7.1972), laulaja, näyttelijä ja iskelmätähti, syntyi Sysmän Särkilahden kylässä Riuttalan torpassa vuonna 1915. Ristimänimeltään hän oli Oskari Olavi Ilmén. Isän, Juho Oskari Ilménin isä oli Särkilahden kyläsuutarin poika ja jatkoi suvussa kulkenutta ammattia. Juho Oskari mainitaan myös taitavana laulajana. Äidin, tyttönimeltään Ida Grusanderin, suku oli lähtöisin Koivistosta, Karjalankannakselta. Sysmästä perhe muutti pian Helsinkiin, mutta Olavi vietti lapsuutensa kesiä Sysmässä. Kansalaissodan aikana perhe pakeni taisteluita Helsingistä Sysmään. Isä-Oskarin tiedetään olleen aktiivinen Sysmän työväenyhdistyksen paikallisosaston toiminnassa, mutta aseellisiin taisteluihin hän ei tiettävästi osallistunut. Tästä huolimatta Oskari Ilmén tuomittiin sodan jälkiselvittelyissä puolen vuoden vankeusrangaistukseen Hennalan vankileirille. Koulutaipaleensa Olavi aloitti Helsingissä 1922. Perhe muutti kuitenkin parempien tienestimahdollisuuksien perässä Lahteen. Koti perustettiin lähelle kauppatoria, Kirkkokadun ja Rauhankadun kulmaan. Perheen sukunimi vaihtui Virraksi vuonna 1926. Viimeinen yhteinen koti sijaitsi osoitteessa Päijänteentie 15. Ida ja Oskari olivat kuitenkin päätyneet jo asumuseroon, ja Olavi muutti äidin mukana Helsinkiin.

Välien katkeamisesta ja vararikosta huolimatta isä-Oskari jätti pojalleen merkittävän perinnön: viulunsa, jonka ansiosta Olavin musikaalinen ura pääsi alkuun ensin seurakunnan kamariorkesterissa ja vuonna 1935 Dallapé-opistossa. Läpimurtonsa laulusolistina hän teki samoihin aikoihin ja pääsi esiintymään Rainbow-orkesterin kanssa. Ensimmäisen levytyksensä hän teki vuonna 1938. Uransa aikana hän levytti liki 600 kappaletta. Hän esiintyi myös 17 elokuvassa, joissa kaikissa hän lauloi. Lisäksi hän kuului vuosina 1950-1953 Kipparikvartettiin. Ura lähti vielä uuteen nousuun 1960-luvulla, mutta suosion hiivuttua hän vetäytyi julkisuudesta ja muutti Tampereen Pispalaan vuonna 1967, missä menehtyi vuonna 1972. Vuonna 2015 Olavi Virran syntymästä tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta, ja juhlavuoden kunniaksi Sysmään on suunnitteilla Olavi Virran muistomerkki.

Lähteet