Museotalo, Lukiokatu 6 – Linnankatu 7
Hämeenlinnan entinen historiallinen museo sijaitsee Lukiokatu 6:n ja Linnankatu 7:n kulmassa.
<widget type="googlemap"> <marker lat="60.99899" lon="24.46411">Lukiokatu 6</marker> </widget>
Hämeenlinnan entisen historiallisen museon puisen osan rakennutti lehtori Magnus Gadd asuintalokseen vuosina 1877 -1881. Kaupungin kunnallis- ja liike-elämässä puuhakkaasti vaikuttanut Gadd osti itselleen koko korttelin, jolle hän teetti muitakin taloja. Vain museotalo on säilynyt. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Alfred_Cavén. Gadd muutti Helsinkiin vuonna 1881, mutta omisti tontin vielä parikymmentä vuotta. 1880-luvun alkupuolella hän teetti taloonsa lisää huoneita. Vuosina 1882–1884 talo oli 7. Tarkk’ampujapataljoonan majoituspaikkana. Rakennuksen Linnankadun puoleinen tiiliosa on ilmeisesti tältä ajalta, ja se on todennäköisesti rakennettu pataljoonan leipomoksi ja keittiöksi.
Kaupungin haltuun tontti siirtyi vuonna 1903. Museo perustettiin Hämeenlinnan lyseon luonnonhistorian ja maantieteen lehtori A.Th. Böökin toimesta vuonna 1910. Se sai tilat kiviosan alakerrasta, jossa ensimmäinen näyttely avattiin vuonna 1912. Arvi A. Kariston vuonna 1915 julkaisema, Hämeenlinnan Matkailijayhdistyksen toimittama kirjanen "Opas matkailijoille" kertoo museosta näin:
"Hämeenlinnan Historiallis – Muinaistieteellinen museo talossa n:o 7 Itäisen Linnankadun varrella on avoinna 25 pennin pääsymaksua vastaan sunnuntaina kello 12-3 j. p. p. ja keskiviikkona kello 11-1 päivällä. Tämä maamme nuorin museo avattiin marraskuun 20 päivänä 1912. Museossa löytyy noin 2000 esinettä, joista mainittakoon Maanviljelysneuvos N. M. Bremer -vainajan lahjoittama 12,000 markkaan arvioitu huonekalu-kokoelma sekä erittäin täydellinen kirkkoesine-kokoelma. Huoneita on 12; niistä on yksi sisustettu hämäläiseksi asuinhuoneeksi 1800 luvun alkupuolelta ja toinen kustaavilaiseksi huoneeksi. Myöskin löytyy museossa erityinen Hämeenlinnan huone."
Vuonna 1931 museo sai myös puurakennuksen käyttöönsä. Puutalossa oli vielä pitkään muutakin toimintaa. Talossa toimivat mm. kaupungin kansakoulu ja alakouluseminaari, ja kansa tunsi sen ”Katinkouluna” tai ”Katintalona”. Taloa ympäröivä puisto oli "Katinpuisto" eli Gaddin puisto, nykyinen Itsenäisyydenpuisto. Alakouluseminaarin lähdettyä museo sai lisätilaa puutalosta. Senkin jälkeen monet yhdistykset toimivat talossa, kunnes museo sai koko rakennuksen käyttöönsä vuonna 1937. Pari vuotta myöhemmin saatiin Keskuskoulun kellarista käyttöön iso varastohuone. Kokoelmia varten oli silloin neljätoista huonetta.
Gaddin asuintalo oli aikoinaan nykyistä paljon muhkeampi. Lukiokadulle ikkunoita oli alkujaan 19. Taloa lyhennettiin Lukiokadun puolelta Keskuskoulua rakennettaessa vuonna 1937.
Rakennus vaurioitui tulipalossa uudenvuodenyönä vuonna 2001. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo sai uudet tilat Hämeen linnan alueelta vuonna 2000. Entisessä museotalossa on sen jälkeen ollut toimistoja. Museotalon viereinen rakennus Lukiokatu 4:ssä, Palanderin talo, on yhä Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon osa. Talo on osa Hämeenlinnan talomuseoaluetta.
Lähteet
Hämeen Sanomat 17.4.1981
Rakennettu Häme. Hämeen Liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9