Muistoja Ahvenistolta

Muisto Ahveniston Pietilän rannan pyykkipäivästä 1940- ja 1950–lukujen vaihteesta

Olin noin 12-vuotias. Lähdimme äitini ja mummuni kanssa Ahveniston harjun yli Pietilän rantaan pyykille. Eteläpäässä oli kaupungin pyykkiranta ja pohjoispäässä Pietilän ranta. Kummassakin päässä porisivat suuret mustat pyykkipadat, joissa pyykki keitettiin lipeäkivillä. En tiedä miten pyykkivuoroista sovittiin, sillä äitini ja mummuni eivät olleet ainoita, jotka siellä kävivät.

Pyykki vietiin rantaan rattailla, jotka saattoivat olla vanhat lastenvaunut. Pyykkikoppana oli iso pärekoppa. Mukana oli myös lipeäkiveä ja muuta tarpeellista. Naiset pesivät pyykkiä ja me lapset kirmasimme ympärillä. Meillä oli hauskaa. Oli kaunis kesäpäivä ja uimme. Kaikkein mukavinta oli ruokahetki. Pyykkipadat oli rakennettu isojen kivien päälle. Teimme siihen nuotiopaikan. Keitimme kattilassa uusia perunoita, ja kun ruoka oli valmista, äiti huuteli meitä syömään. Hän oli ottanut mukaan voileipiä, joiden päällä oli laardia ja sipulia. Söimme niitä perunoiden ja sillin kanssa. En muista sillin koskaan maistuneen niin hyvältä kuin silloin. Ehkä syynä oli se, että vuosina 1949 - 1950 kaikesta oli pulaa ja meillä lapsilla oli aina nälkä, joten kaikki ruoka oli hyvää ja söimme nälkäämme kaiken mitä saimme.

Syötyämme äiti ja muut naiset huuhtelivat pyykin Ahveniston kirkkaassa vedessä. Lopuksi vedimme pyykit samoilla rattailla harjun yli kotipihaan kuivumaan.

Nainen, s.