Mauno Keinänen

(s. 1934)

Limingalla syntynyt Mauno Keinänen on käynyt supistetun kansakoulun ja ollut sen jälkeen rakennustöissä isänsä apuna, heinätöissä Torniossa ja savotassa Puolangalla sekä joen perkkuussa.

Keinäsellä on betonimiehen ammattikoulutus ja armeijan jälkeen hän toimi VR:n palveluksessa, jossa suoritti asemamiehen ja vaihdemiehen tutkinnot. Lisäksi hän on suorittanut keskikoulukurssin kirjeopistossa ja kurssin Sirola-opistossa.

Hän on toiminut SDLN:n piirisihteerinä ja taloudenhoitajana Oulussa sekä vaalityöntekijänä Koillismaalla. Vaalien jälkeen hän työskenteli Kansankulttuurin kirjamyyjänä.
Myöhemmin hän toimi myymälänhoitajaharjoittelijana Utajärvellä ja Muhoksella sekä myymälänhoitajana Muhoksella, Utajärvellä, Ivalossa ja Kemissä, jossa hän myöskin ajoi myymäläautoa.
Hän on myös osallistunut Moskovan puoluekokoukseen ja työskennellyt SKDL:n töissä Kemissä ja Rovaniemellä.

Ennen eläkkeelle jäämistään vuonna 1993 hän työskenteli SNS:n piirisihteerinä Lahdessa ja Venäjä-seuran piirisihteerinä Joensuussa ja Mikkelissä.
Eläkkeellä ollessaan hän on toiminut KSL:ssa, Vasemmistoliitossa ja maahanmuuttajien luottohenkilönä.

Tuotanto

Lyhytproosa

Asuntonäyttely: kertomuksia ja tarinoita. KSL:n Lahden Seudun Opintojärjestö 2002.

Varjo vaeltaa: kertomuksia ja tarinoita. KSL:n Lahden Seudun Opintojärjestö 2004. == ==

Tekstinäyte

Jäniksen muistelmat

Olof Ultima loikoilee riippukeinussaan ja katselee Tyynellemerelle. Vesi velloo hiljakseen. merimetsot ottavat aurinkoa rantakalliolla ja naurulokit ja naurulinnut hihittävät lennellessään kiveltä toiselle.
Toisessa riippukeinussa istuu harmaantunut toimittaja Georg Pussi.
Miehet ovat alkujaan suomalaisia, jotka elämä on kuljettanut Naurusaarelle. Pussi on haamukirjoittaja. Hän on viimeisen vuoden aikana kirjoittanut elämäkertaa, kaikkien jänisten äidin, Olof Ultiman elämästä. Nyt hänellä on käsissään kirjan oikovedos.
- Haluatko lukea? kysyy toimittaja.
- Lue sinä ne korjatut kohdat, vastaa Ultima ja antaa katseensa kiertää pilvettömällä taivaalla.
"Vuosi 1938 mullisti urheiluvalmennuksen. Harvardin yliopisto ilmoitti ottavansa vastaan suomalaisia ylioppilaita, äskettäin aloittaneeseen jänistieteelliseen tiedekuntaan. Samanaikaisesti saksalaiset puuhasivat Suomeen kemiallisen lääketieteen tutkimuslaitosta.
Suojeluskunnan Pääesikunta ryhtyi kortistoimaan miehiä, joilla olisi saksan ja englannin kielitaito ja muut valmiudet anoa opiskelupaikkoja. Tällaisia nuorukaisia ei kuitenkaan löytynyt.
Neuvottelun tuloksena Lahteen perustettiin vuonna 1938 maailman ensimmäinen jänispainotteinen urheilulukio, jonka yhtenä osana oli saksalainen piristepanimo. Tavoitteena oli suorittaa lukion oppimäärä yhden lukuvuoden aikana."

Varjo vaeltaa, 2004.