Matkun kartano (Kreivilä)

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 7. toukokuuta 2013 kello 14.37 – tehnyt Aleksi (keskustelu | muokkaukset)
Kreivilän kartanon päärakennus. Kuva: Forssan museo

Matkun kartano oli perustettu sotilasvirkataloksi Kaarle XI toimeenpaneman suuren reduktion jälkeen vuonna 1680. Kartano muodostui Kreivilä-nimisestä tilasta sekä Myllymaan verotalosta ja Menosten Vuolteen akumenttitalosta.

Ensimmäinen omistaja oli kornetti Kaarle Böökman vuosina 1690-1704. Hänen leskensä jälkeen omistajina mainitaan Tammelanderin suku kolmessa polvessa: luutnantti Fredrik Tammelander 1723-1778, kornetti Kaarle Tammelander 1778-1819 ja leski 1819-1826, majuri Kaarle Tammelander 1826-1836 sekä hänen vävynsä Berdt Gabriel Rangell vuoteen 1856. Vuonna 1856 lakkautettiin Suomen armeijan virkatalot ja kartanon osti hämeenlinnalainen kauppias C.H. Nyström. Hänen perikuntansa myi kartanon vuonna 1883 kauppaneuvos A.W. Wahrenille.

Kartanon päärakennus oli kaksikerroksinen ja kustavilaistyylinen, ilmeisesti jo Tammelanderin ajoilta. Päärakennusta ympäröi puisto ja talousrakennukset. Kaupan yhteydessä A.W. Wahren sai suurimman osan Matkussuota, jonka halki hän oli teettänyt maantien. Wahrenin alaisuuteen tuli lisäksi 32 torpparia ja mäkitupalaisia.

Wahren pestasi uuden tilanhoitajan. Matkussuolla aloitettiin suurisuuntaiset raivaustyöt. Myös kartanon rakennuksia alettiin kunnostaa: ensimmäisenä kivinavettaa ja mansardikattoista päärakennusta. Kartanon alueelle istutettiin myös uusia puita.

Torpparit muodostivat suurimman osan kartanon työvoimasta, koska he suorittivat vuokransa päivätöinä kartanolle. Lisäksi kartanossa oli palkattua työvoimaa: tilanhoitaja, tallirenki ja navettarenki sekä navettapiikoja. Joillain torppareilla oli myös omia palkollisia päivätöitä tekemässä. Kartanossa oli myös muonatorppareita. Kartanon aputilojen eli ns. akumenttitalojen haltijat maksoivat veronsa kartanolle rahana. Kartanon alueelle oli asettunut asumaan myös monenlaisia käsityöläisiä.

A.W. Wahrenin kuoltua vuonna 1885 kartanon omistajaksi siirtyi Wahrenin poika John. Hän jatkoi kartanon parannustöitä. Hänen kuoltuaan vuonna 1891 kartano siirtyi John Wahrenin Axel-pojalle. Axel ryhtyi innokkaasti rakentamaan ja raivaamaan kartanoaan, johon Matkun lisäksi kuului Verälä, Seetula ja osa Vuollun ulkotilasta.

Matkun kartanon viljelysala lisääntyi ripeän raivaustoiminnan ansiosta vuosittain. Peltolohkot saivat myös uudet ladot tai makasiinit. Jokirannan tuulimylly nosti vettä joesta karjatalousrakennuksiin. Kartanolta myytiin maitoa, kauraa, heinää ja oman sahan puutavaraa. Axel Wahren oli rakennuttanut sahan Vuoltuun. Hän oli perustamassa myös lankarullatehdasta Matkun aseman läheisyyteen.

Axel Wahren oli kiinnostunut myös hevosista ja hän oli innokas metsämies. Lisäksi hän osallistui Urjalan kuntakokouksiin ja oli aatelissäädyn edustajana säätyvaltiopäivillä. Kartanon alueella toimi myös yksityinen kansakoulu.

1900-luvun alun levottomina aikoina Axel Wahren perheineen oli jonkin aikaa karkotettuna kodistaan, koska oli osallistunut laittomuuksia vastustavaan toimintaan. Uusi karkotus ja määräys poistua maasta kohtasi Axel Wahrenia keväällä 1903. Hänen sisarensa Hilda Wasastjerna osti Matkun kartanon kaikkine ulkotiloineen (paitsi Vuoltu). Hilda-sisar neuvotteli valtion kanssa tilan ostosta ja palstoittamisesta itsenäisiksi tiloiksi torppareille ja muille maattomille. Kauppa toteutuikin ja vuonna 1904 kartano siirtyi Suomen valtion omistukseen. Muutaman seuraavan vuoden aikana kartanosta lohkottiin yhteensä 70 itsenäistä tilaa ja 30 palstatilaa ja näin Matkun torpparit itsenäistyivät. Matkun kansakoulun rakennukset ja kaksi hehtaaria maata sen ympäriltä myytiin Urjalan kunnalle.

Nykyisin Kreivilän kartanon päärakennus toimii Teosofisen seuran kurssikeskuksena.

Lähteitä

Kaukovalta, K.V.: Forssan Puuvillatehtaan Historia 1847-1934. Forssa, 1934.

Kesiö, Maija: Kojo. ks. http://www.surffi.net/~matku/matkulaiset.htm

Kreivilän kurssikeskus