|
|
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| [[Image:100px-Hameenlinna.vaakuna.png|thumb|right|Hämeenlinnan vaakuna.]]Hämeenlinna on perinteinen ja elinvoimainen koulutus- ja kulttuurikaupunki sekä Etelä-Suomen läänin hallinnollinen keskus. Se sijaitsee kansallisesti tärkeiden junarata-, maantie-, ja vesiväyläverkoston risteyskohdassa.
| |
|
| |
| == Nähtävää ==
| |
|
| |
| Hämeenlinnassa on monia merkittäviä historiallisia nähtävyyksiä. Maamerkkinä toimii jykevä keskiaikainen punatiilinen [[Hämeen linna]], jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsee muitakin mielenkiintoisia museoita. [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo|Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]] on Kanta-Hämeen maakuntamuseo ja sen kokoelmiin kuuluu perusnäyttelyn lisäksi hämäläistä historiaa esitteleviä vaihtuvia näyttelyitä. Museo ylläpitää näyttelytiloissaan myös [[Säästöpankkimuseo|Säästöpankkimuseota]] sekä erillistä 1860-luvun porvariston elämää esittelevää [[Palanderin talo|Palanderin taloa]]. Hieman toisenlaista historiaa on puolestaan esillä [[Vankilamuseo|Vankilamuseossa]]. Museo toimii [[Hämeenlinnan lääninvankila|Hämeenlinnan lääninvankilan]] entisissä tiloissa, jotka olivat vankilakäytössä vielä 1990-luvun alussa. Lisäksi linnan alueella sijaitsee Tykkimiehet ry:n ylläpitämä [[Suomen Tykistömuseo|Suomen tykistömuseo]]. Alueen ulkopuolelta taas löytyy esimerkiksi [[Vanajan kirkko|Vanajan kirkon]] läheisyydessä sijaitseva [[Sähkömuseo Elektra|Sähkömuseo Elektra]]. Vakavampia historian harrastajia palvelee [[Hämeenlinnan maakunta-arkisto|Hämeenlinna maakunta-arkisto]], jonka uusi rakennus on muutenkin kaupungin näyttävimpiä rakennuksia. Sen kanssa näyttävyydestä kilpailevat vanhemmat arvorakennukset, joista monet sijaitsevat kaupungin [[Hämeenlinnan tori|torin]] ympärillä. <br>
| |
|
| |
| Hämeenlinna on myös historiallinen ja moderni taiteiden kaupunki. Kuuluisa suomalainen säveltäjä [[Jean Sibelius]] on syntynyt kaupungissa ja hänen keskustassa sijaitseva [[Sibeliuksen syntymäkoti|syntymäkotinsa]] toimii nykyään museona. Kaupungissa on lisäksi [[Sibeliuksenpuisto|Sibeliuksen nimikkopuisto]], jonka maamerkkinä toimii Sibeliukselle pystytetty [[Jean Sibeliuksen patsas|patsas]]. Kuvataiteiden ystäviä taas palvelee [[Hämeenlinnan taidemuseo|Hämeenlinnan taidemuseo]]. Vanhassa viljamakasiinissa toimiva taidelaitos pitää yllä sekä perusnäyttelyä että monipuolisia vaihtuvia näyttelyitä. Kivenheiton päässä taidemuseosta sijaitsee puolestaan moderni [[Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas|Verkatehdas]], jonka tiloista löytyy palveluita niin teatterin, musiikin kuin elokuvankin ystäville.
| |
|
| |
| Luonnosta ja ulkoilusta kiinnostuneiden kannattaa suunnata [[Aulanko|Aulangon]] tai [[Ahvenisto|Ahveniston]] ulkoilualueille, joista löytyy toki nähtävää myös kulttuurin ystäville. Alueiden liikuntapaikat tarjoavat kaikille sopivia mahdollisuuksia esimerkiksi kävelyyn, juoksuun, uintiin tai hiihtoon. Myös [[Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto|Kansallisen kaupunkipuiston]] läpi kulkeva Vanajan rantareitti on reippailusta kiinnostuneiden kaupunkilaisten suosiossa.
| |
|
| |
| Kaupungin nähtävyyksiin, kulttuurikohteisiin ja ulkoilupaikkoihin voi nyt tutustua myös internetin kautta. Marraskuussa 2010 avattu [[Hämeenlinnan virtuaalinen kulttuuripolku|Hämeenlinnan virtuaalinen kulttuuripolku]] on innovatiivinen lisätyn todellisuuden sovellutus, joka tarjoaa käyttäjilleen valmiiksi laadittuja reittejä ja opastuksia sekä muuta lisätietoa eri kohteista.
| |
|
| |
| [[Image:Hml 300 v.jpg|thumb|right|276x213px|Hämeenlinnan 300-vuotisjuhlan kulkue vuodelta 1939.]]
| |
|
| |
| == Historiaa ==
| |
|
| |
| Hämeenlinnan kaupunki syntyi, kun Hämeen linnan läheisyyteen kasvanut vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta vuonna 1639. Hämeenlinnan kaupunki päätettiin siirtää vuonna 1777 linnan kupeelta nykyiselle paikalle. Linnoitustoimen päällikkö Axel Magnus von Arbin laati ensimmäisen asemakaavan, joka oli eräs aikansa merkittävimpiä kaupunkitaiteellisia suunnitelmia. 1700-luvun lopussa intensiivisen rakennustyön tuloksena syntynyt Hämeenlinna oli kustavilaisen klassismin kaupunki. Ajan henki näkyi sekä kaupunkisuunnittelussa että yksittäisten rakennusten arkkitehtuurissakin. 1700-luvulla elettiin puutarhataiteen aikaa, joten puistokatuja oli runsaasti. Koska uusi kaupunki rakennettiin suhteellisen lyhyessä ajassa, siitä tuli rakennuskannaltaan melko yhtenäinen. Rakennukset olivat tuolloin yleensä puisia ja monesti mansardikatoilla varustettuja. Usein kaksi rakennusta oli liitetty toisiinsa niin, että välissä oli kulkua varten portti. Asuinrakennukset rajoittuivat julkisivuiltaan kapeisiin katuihin ja pihan puolella olivat ulkorakennukset kuten tallit, navetat ja liiterit sekä palkollisten asuinsijat.
| |
|
| |
| Syyskuisena iltana vuonna 1831 syttynyt tuhoisa kaupunkipalo poltti ja raunioitti valtaosan kaupungin rakennuksista. Kun kaupunki rakennettiin uudelleen, muutti keskustan rakennuskanta toisenlaiseksi. Se tehtiin paloturvalliseksi ns. [[Empire-rakennuksia|empireasemakaavan]] mukaan.
| |
|
| |
| == Kuntauudistus ==
| |
|
| |
| Vuoden alussa 2009 tapahtunut kuntaliitos [[Hauho|Hauhon]], [[Kalvola|Kalvolan]], [[Lammi|Lammin]], [[Renko|Rengon]] ja [[Tuulos|Tuuloksen]] kanssa kasvatti kaupungin maantieteellisen alueen yli 10-kertaiseksi ja asukasluku kasvoi yli 66 000:een.
| |
|
| |
| == Kaupunginosat ja pitäjät ==
| |
|
| |
| 1 [[Linnanniemi|Linnanniemi]], 2 Koilliskulma, 3 [[Hämeensaari|Hämeensaari]], 4 Saaristenmäki (1-4 Keskusta), 5 [[Keinusaari|Keinusaari]], 6 [[Sairio|Sairio]], 7 [[Myllymäki|Myllymäki]], 8 [[Kauriala|Kauriala]], 9 [[Ahvenisto]], 10 [[Pullerinmäki|Pullerinmäki]], 11 [[Ojoinen|Ojoinen]], 12 [[Puistonmäki|Puistonmäki]], 13 [[Kirstula|Kirstula]], 14 [[Aulanko]], 15 [[Hätilä]], 16 [[Idänpää|Idänpää]], 17 [[Jukola|Jukola]], 18 [[Katinen|Katinen]], 19 [[Katumajärvi|Katumajärvi]], 20 [[Kantola|Kantola]], 21 [[Kankaantausta|Kankaantausta]], 22 [[Miemala|Miemala]], 23 [[Hattelmala]], 24 [[Munakas|Munakas]], 25 [[Luolaja|Luolaja]], 26 [[Voutila|Voutila]], 27 [[Loimalahti|Loimalahti]], 28 [[Majalahti|Majalahti]], 29 [[Vuorentaka|Vuorentaka]], 30 [[Tiirinkoski|Tiirinkoski]], 31 [[Pikku-Parola|Pikku-Parola]], 32 [[Luhtiala|Luhtiala]], 33 [[Ruununmylly|Ruununmylly]], 34 [[Taka-Hätilä|Taka-Hätilä]], 35 [[Hangasmäki|Hangasmäki]], 36 [[Kankainen|Kankainen]], 37 [[Mäskälä|Mäskälä]], 38 [[Kappola|Kappola]], 39 [[Hakumäki|Hakumäki]], 40 [[Vanaja|Vanaja]], 41 [[Käikälä|Käikälä]], 42 [[Harviala|Harviala]] sekä pitäjät [[Hauho|Hauho]], [[Kalvola|Kalvola]], [[Lammi|Lammi]], [[Renko|Renko]] ja [[Tuulos|Tuulos]].<br>
| |
|
| |
| == Lisätietoja ==
| |
|
| |
| *http://www.hameenlinna.fi<br>
| |
| *Kuuntele [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/191 katkelma Tyko Hagmanin teoksesta] ''Kunnallis-historiallinen kertomus Hämeenlinnan kaupungista''. Hagman kuvailee Hämeenlinnan asukkaiden elämäntapoja 1700-luvun alkupuolella, kun kaupunki oli vielä vanhalla paikallaan linnan vierellä. Mitenkään hienoa elämää ei kaupungissa Hagmanin mukaan tuohon aikaan vietetty. Juopottelu oli varsin yleistä ja myös yleisesti hyväksyttyä ajanvietettä. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli. Hagmanin teos on digitoitu kokonaisuudessaan ja [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/22 on luettavissa] Hämeenlinnan Lydiassa.<br>
| |
|
| |
| [[Category:Häme]] | | [[Category:Häme]] |
IMG 0515.jpg 3 888 × 2 592; 5,35 MiB