Lokkivahti

Ainakin kahdessa kaupungissa Suomessa on - tai on ollut - lokkivahti tai -tarkkailija. Toinen niistä on Mikkeli ja toinen Hämeenlinna. Lokkivahdin tehtävänä on keväällä tarkkailla keskusta-alueelle muuttavia lokkeja. Tavoitteena on eri tavoin estää jopa rauhoitettuja lokkeja - naurulokkia, kalalokkia ja selkälokkia - pesimästä kaupungin keskustan talojen katoilla.

Hämeenlinna saa maaliskuussa v. 2021 lokkivahdin toisena kaupunkina Suomessa. Samoihin aikoihin saapuvat Vanajavedelle ensimmäiset lokkiparvet, jotka muutaman viikon päästä alkavat hakeutua tuttuihin pesimäpaikkoihin jäiden reunoilta.

Ennen Hämeenlinnaa Mikkeliin ympäristöpalvelut palkkasi v. 2018 biologin tarkkailemaan lokkeja, ja pesivien lintujen ja ihmisten yhteiselo ei ollut enää muutaman vuoden kuluttua ongelma. Lokit olivat lähteneet keskustasta.

Lokkiongelma on vaivannut myös suurten kaupunkien keskustoja Tampereella ja Helsingissä ja tilanne on koko ajan pahentunut. Suomen ensimmäiset kerrostaloissa pesivät lokit havaittiin Tampereella vuosina 1975-1977 ja samoihin aikoihin niitä alkoi löytyä myös Helsingistä. 1990-luvun alussa pesivät lokit koettiin toisinaan ongelmaksi Hämeenlinnan keskustassa ja samalla vuosikymmenellä kaupungin city-lokit pääsivät jopa Ylen uutisiin.

Tampereen kokoisessa Gloucesterissa Englannissa pesivien lokkien määrä kaupunkikeskustassa kasvoi vuosia 20 %:n vuosivauhtia kunnes ongelmaan vuonna 2004 puututtiin ja tällä hetkellä ongelmaa ei enää ole mm. kaupungin kokoaman oppaan - ja sen mukaisten toimien - ansiosta.

Miksi kaupunkeihin?

Monet varmasti ihmettelevät, miksi lokit ovat vallanneet juuri kaupunkien keskustat. Yhtenä syynä on, että tasakattoiset talot ovat turvallisia - ja singeleineen jopa miellyttäviä - pesimäpaikkoja, jonne pikkupedot ja rotat eivät pääse ryöstelemään munia ja poikasia sekä tuhoamaan pesiä. Ja harvemmin ihmisetkään korkeiden kerrostalojen katoilla kiipeilevät.

Kun avokaatopaikoista siirryttiin jätteenkäsittelylaitoksiin esim. Karanojalle, ravinto kaupunkien laitamilla vähentyi, mikä sai siellä olleet lokit liikkeelle. Keskustoissa ravintoa on ollut vielä jonkin verran, mutta kaiken kaikkiaan lokkikannat ovat viime vuosikymmeninä huomattavasti pienentyneet. Tästä trendistä huolimatta Suomessa puhuttiin jonkin aikaa jopa ihmisiä uhkaavista city-lokeista, jotka erikoistuivat sieppaamaan toreilla ruokaa ihmisten käsistä ja kantamuksista. Ja joiden väitettiin levittävän salmonellaa ongelmaksi asti. Tällaiset ilmiöt olivat kuitenkin marginaalisia.

Pääasiassa lokit saavat ravintonsa pyydystämällä kaloja joista, järvistä sekä merestä. Saastuneet sisä- ja merivedet, ympäristömyrkyt ja vesistä kadonneet kalat koituivat monien lokkien kohtaloksi varsinkin 1960- ja 1970-luvuilla, eivätkä lokkikannat ole siitä elpyneet.

Niin, ja lokkeja on kaupunkien keskustoissa tietysti usein vain siitä syystä, että ihmiset ovat rakentaneet kaupunkinsa vesistöjen varsille, jokien, järvien ja merien rannoille, jossa lokit ovat aina asuneet.

Millä keinoilla lokit pois katoilta

Lokkien pesintä talojen katoilla on ihmisen aikaansaama ongelma. Jos katoissa olisi harja, niin kuin niissä ennenvanhaan oli, ja harjoissa vähintään 25 asteen kulma, ei katolle edes voisi pesiä.

Keskeistä lokkien ajamisessa pois katolta onkin pesimisen vaikeuttaminen. Tasakatosta tosin voi olla vaikea jos ei mahdotonta päästä eroon. Lokkien pääsyn eri paikkoihin katolla - ja katutasossa - sen sijaan voi estää erilaisin ratkaisuin.

Toinen keino on häiritä lokkeja juuri ennen pesimisen alkamista niin, etteivät ne enää halua pesiä katolla, jossa ovat aiemmin pesineet.

Mitään nopeaa, helppoa ja halpaa patenttiratkaisua syntyneeseen ongelmaan ei ole, ja lokkikantaa kannattaa ehkä yrittää vain vähentää estämällä uusien lokkien, uusien pesien syntyminen lokkikolonioiden reunoille.

Parasta olisi tietysti se, että lokeille voisi tarjota vaihtoehtoisia pesimäpaikkoja, mitä Hämeenlinnassa on ainakin kahteen otteeseen yritetty Varikonniemellä ja Halttelmalanjärvellä. Kenties tätä kannattaisi yrittää uudelleen.

Kaikki lokit ovat rauhoitettuja

Ja on muistettava, että jopa yleisimmät kalalokit ovat nykyään rauhoitettuja. Harmaalokit ovat rauhoitettuja vain pesimäaikana (1.4.-31.7.), mutta kalalokit, naurulokit ja selkälokit ovat myös muina aikoina, eikä niitä saa tappaa tai häiritä. Riistanhoitopiirit (Etelä-Häme) joissain tapauksissa myöntävät lupia harmaalokkien hävittämiseen. Riskinä on tällöin esimerkiksi kaatopaikoilla ollut, että on vahingossa ammuttu myös rauhoitettuja lintuja. Kukapa vaikkapa 200 metrin päästä erottaa harmaalokin ja kalalokin toisistaan? Lentävien lintujen silmien väriä voi olla vaikea erottaa. Ja selkeästi muista erottuvia selkälokkejakin on vahingossa ammuttu.

Ely-keskukset (Häme) tai ympäristökeskukset voivat periaatteessa antaa luvan myös rauhoitettujen lokkien tappamiseen, mikä on ollut 2000-luvulla harvinaista. Esimerkiksi lintujen ampuminen kaupunkikeskustoissa olisi aika ongelmallista.

Kamppailu luontoa vastaan ?

Lokkien ja ihmisten suhde näyttää eskaloituneen hieman samalla tavalla kuin eri ihmisryhmien väliset suhteet kärjistyivät kansojen alettua vaellella samoilla seuduilla. Kantasuomalaiset sekoittuivat jääkauden jälkeen sotaisan vasarakirveskansan kanssa, mikä johti aikamoisiin kulttuurisiin ja ympäristömuutoksiin kuten metsien hävitykseen ja riistan vähenemiseen.

Nyt nykyihmisen aggressiivinen toiminta - vesistöjen saastuttaminen ja ympäristömyrkyt - on romahduttanut lokkikannat ja ajanut viimeiset lokit samoille apajille, samoille paikoille ja yhteen ihmisten kanssa.

Ikoninen esimerkki tästä törmäyskurssista on Englannista, jossa 80-vuotias mies hätisteli lokkeja autotallinsa katolta, jolloin joukko harmaalokkeja alkoi syöksähdellä häntä kohti. Siinä kun mies sitten heilutteli vimmaisesti käsiään, hän lopulta horjahti, putosi katolta maahan ja kuoli saamiinsa vammoihin. Lokit voittivat sen erän.

Lähteitä

Gloucester City Council. Gulls - how to stop them nesting on your roof ([1])

Kasurinen, Rinna. Kaupunki poltti päreensä kirkuviin ja sotkeviin lokkeihin, ja nyt lintuja tarkkailee päivittäin lokkivahti. (Mikkeli) Yle Uutiset 8.5.2018([2])

Kosonen, Lasse. Lokkilinnut Tampereen kaupunkirakennusten katoilla. Tampereen kaupunki. 2008 ([3])

Lokit saapuvat kaupunkiin – Potentiaalisille katoille kannattaa järjestää häirintää ennen pesimistä. Mikkeli.fi 23.04.2020 ([4])

Luonnoneläimet. Hameenlinna.fi (4.3.2021) ([5])

Lupa rauhoitetun lajin vahingoittamiseen, häirintään, pyyntiin tai tappamiseen. Ymparisto.fi ([6])

Pajari, Katriina. Pulujen ehkäisypilleri ei ratkaise lokkiongelmaa. Helsingin Sanomat 7.8.2007 ([7])

Poikkeuslupa rauhoitettujen lintulajien tappamiseen, pyydystämiseen tai häirintään, sekä niiden pesien tai munien ottamiseen, siirtämiseen tai vahingoittamiseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (lomake) ([8])

Rauhoitettujen lajien aiheuttamat vahingot. Ymparisto.fi (FI/Luonto/Lajit/Rauhoitetut_lajit/Rauhoitettujen_lajien_aiheuttamat_vahingot)

Ruokoski, Vilma. Naurulokkeja tarkkaillaan taas Mikkelissä – asettuminen katoille estettävä ennen pesintää. Pesinnän alkamisen jälkeen lintuja suojaa pesimärauha. Yle Uutiset 17.4.2019 ([9])

Seppälä, Matti. Lokit pitäisi ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa - "Ei pitäisi suunnitella vesistöjen läheisyyteen tasakattoisia taloja". Hämeen Sanomat / Mielipiteet 25.6.2020 ([10])

Suhonen, Jani. Lokkitarkkailija keskustaan (Hämeenlinna). Hämeen Sanomat 3.3.2021