Ero sivun ”Liisa Marjatta Järvinen” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Sambo
(Automatisoitu artikkelien tuonti *** edellinen teksti korvattu ***)
imported>Sambo
(Ak: Uusi sivu: (s. 1940) Tuotanto Tuotanto Lusissa syntynyt Liisa Marjatta Järvinen asui 1940-1959 Hartolan Hotilassa, kävi oppikoulua 1951-1954 Heinolan yhteisl...)
(ei mitään eroa)

Versio 13. joulukuuta 2013 kello 21.01

(s. 1940)

Tuotanto Tuotanto

Lusissa syntynyt Liisa Marjatta Järvinen asui 1940-1959 Hartolan Hotilassa, kävi oppikoulua 1951-1954 Heinolan yhteislyseossa ja 1954-1959 Sysmän yhteiskoulussa. Asuu Helsingissä.

Liisa Marjatta Järvinen luonnehtii itseään kirjailijana: ”Myytit ja luonto ovat keskeisiä kirjoissani. Myyttien ehtymättömät tarinat ja luonnon jatkuvasti uudistuvat kuvat tarjoavat kehykset niin proosalle kuin runoillekin. Kirjailijan urani alkoi tavallaan jo kansakoulusta, jolloin opettaja antoi tehtäväkseni kirjoittaa runoja ja satuja ja näytelmiä vihkoihin, sillä aikaa kun opetti muita luokkia (yksiopettajainen supistettu kansakoulu). 4H-kerho, kirkon leirit ja nuotioillat tarvitsivat jatkuvasti uusia ohjelmia. Siitä se vaan jatkui. Kirjoittaminen on kai osa minua itseäni. Kun sille antautuu, ei siitä eroon pääse, onneksi!”

Päijäthämäläisyyden vaikutuksesta Järvinen toteaa: ”Lapsuuteni kukkaniityt, joki ja lehmihaat Hartolan Hotilassa ja Lusin mummula ja myöhemmin koulukaupunki Heinola löytyvät tuotannostani, vaikka niitä ei erikseen mainittaisikaan. Lusin maisemissa liikun mm. kirjassa Pyhä Anna ja ukko Ilmarinen ja kuunnelmassa Polku, Annan ja Marian askelilla. Naispapin päiväkirjassa maalaan kuvan rovasti Antti Leinosesta Hartolassa. Sammakonkukkaoja liikkuu Hartolassa ja Heinolassa niin omien kuin vanhempieni muistojen kautta. Ensimmäinen kirjani, Pää pystyyn Leena, on kuvausta ensimmäisestä oppikouluvuodestani Heinolassa, vaikka sitä ei suoraan sanotakaan, maisemat voi tunnistaa.

Opinnot ja ammatit:



- ylioppilas 1959 Sysmän yhteiskoulu
- teol.kand. 1964 ja teol.maist. 1965 Helsingin yliopisto
- työssä Oulunkylän seurakunnassa 1964-2003 naisteologina, lehtorina, pappina (pappivihkimys 1988) == ==

Tuotanto

==

Romaanit



Pyhä Anna ja ukko Ilmarinen. 1983.
Laulu ylitsevuotavaisesta maljasta. 1992.
Nainen kutsui kuvaansa. 1993.
Kosminen nimenhuuto. 2007.
Sisar vesi, veli tuuli. 2009. == Novellit ==

Sammakonkukkaoja. Lapsuus- ja koulukertomuksia Hartolasta ja Heinolasta. 2004. == Matkailuun liittyviä essee- ja runokokoelmia ==

Ota vuotesi ja kävele. Kirjallista jälkimatkailua Kreikan saarilla. 2005.
Thalassa, meri. 1997.
Rodos Rodos. 2000. == Runokirja ==

Eräänä aamuna linnunliverrys. 2006.
Yksin matkassa mukana. Matkarunoja, 2010.
Alkumeren laulu. Myyttisiä runoja. Mediapinta, 2013. == Dokumentit/tutkimukset ==

Naispapin päiväkirja. 1989.
Naisen myyttinen säikähdys. 1996. == Näytelmät/kuunnelmat ==

Iita Mäkinen ja pyyheliina. 1972.
Polku. 1973. == Lastenkirjat ==

Pää pystyyn, Leena. 1972.
Susi ulvoo Saanalla. 1977.
Luontoäidin esiliina. 1980.
Isän isot askeleet. 1986.
Eero-enkelin joulukirkko. 1987.
Enkeleitä repussa. Edico, 2011.

Lisäksi noin 20 lasten ja nuorten kuunnelmaa ja radiokertomusta, mm.
Lemmensauna. Kalevala-vuoden kuunnelma nuorille. 1985.
Erakkosusi ulvoo. Kaksiosainen Lappiin sijoittuva joulukuunnelma koko perheelle. 1980.
Annelin enkelit. 1976.
Pietikäisen ihmeellinen joulupaketti. 1977.
Luontoäidin esiliina. 1979.
Suvis, 10-osainen radiokertomus, joista viisi jälkimmäistä osaa kirjoitti Rauha S. Virtanen.
Erakkolammen peikkoluola, 10-osainen radiokertomus. 1987. == Mukana kokoelmissa ==
Suuri suomalainen saarnakirja 1-3. 2004-2005.
Naispappi! 2003. == Käännökset ==

Muutamia kuunnelmia käännetty, mm.
Lemnmensauna, Prahan radio 1994, myös saksaksi.
Erakkosusi ulvoo.
Luontoäidin esiliina. Prahan radio 1982. == ==

Tekstinäyte

Lisätietoa kirjailijasta Internetissä:

Liisa Marjatta Järvisen kotisivut

Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli

[1]

Tiedosto:Hiukset.gif