Leppäkoski
Leppäkoski on Janakkalassa sijaitseva noin 500 asukkaan kylä. Leppäkosken vehreiden puistoalueiden ja peltojen läpi virtaa Puujoki, joka on aikoinaan mahdollistanut teollisuuden syntymisen alueelle. Kylässä on kartano, jossa syntyi Suomen kansakoulun isä, Uno Cygnaeus vuonna 1810. Näyttelijä Ida Aalberg syntyi kartanon sivurakennuksessa vuonna 1857 ja vietti lapsuutensa rautatien valmistumisen jälkeen läheisessä vuonna 1862 rakennetussa ratamestarin talossa, jossa on nykyään Ida Aalbergin museo. Asemanseutu vanhoine rakennuksineen on valtakunnallisesti merkittävä.
Leppäkosken esihistoriaa
Janakkalasta on löytynyt runsaasti esihistoriallista esineistöä, jotka viittaavat ajanjakson 4000-1500 e.Kr. aikaiseen kivikautiseen asutukseen. Leppäkosken Rankinojalta on löydetty kivikautisen asutuksen jäännöksiä: n. 40 kampakeraamista saviastian palaa ja kiviase. Leppäkosken kartanon tallin alta on löydetty kivitaltta.Janakkalan alueelle tehtiin todennäköisesti metsästys- ja kalastusretkiä. Vasarakirveskulttuurin eli nuorakeraamisena aikana läntiseen Suomeen saapui germaanista väestöä, joka harjoitti myös maanviljelyä ja karjanhoitoa. Näihin aikoihin viittaavia esineitä on löydetty Janakkalan alueelta. Leppäkosken Vanaantakaa on löydetty runsaasti myöhemmän rautakauden esineitä sekä viikinkiajan ruumishautoja. Rautakaudella, n. 100 e.Kr. tuli maahan Virosta suomalaisten nykyiset esi-isät, jotka vähitellen alkoivat asuttaa myös Janakkalan seutua.
Kartanomaisemaa
Leppäkoski on vanhaa maanviljelysseutua tiloineen ja kartanoineen. Kartanot syntyivät aikoinaan kahden tai useamman talon yhdistämisestä. Leppäkosken kartano oli 1500-luvulla vanhaa rälssiä ja se muodostui vain yhdestä talosta. Kartanon ensimmäinen tunnettu omistaja oli tuomari Knuutti Antinpoika, nyt sen on Sipilän omistuksessa. Kartano oli 1800-luvun alkupuolella Cygnaeusten omistuksessa. Päärakennus puistoineen on rakennettu 1800-luvun alussa, ja vuonna 1873 rakennus muutettiin kaksikerroksiseksi. Vanha puusilta johtaa kosken yli ja kaunis maisema on kulttuurihistoriallisesti arvokas.
Sipilän tila koivukujineen Puujoen rantapeltojen läheisyydessä on rakennettu vuonna 1890. Erikoiseksi tilan rakennukset tekee rakennusmateriaalina käytetty tiili, joka on saatu tilan omasta tiilitehtaasta. Ida Aalberg sai sysäyksen teatteriuralleen Sipilän iltahuveissa vuonna 1874. Sipilän
Lähellä Leppäkosken kylää on myös 1901 valmistunut Vanantaan kartano, ranskalaiseen barokkityyliin rakennettu komea rakennus. Hämeenlinna Aulangon puiston perustanut Hugo Strandenskjöld oli kotoisin tästä kartanosta. Nykyisin se on Ehrnroothin suvun omistuksessa.
Tiilitehtaat
Rautatien valmistuminen ja Leppäkosken alueen savipitoinen maaperä mahdollistivat alueen kehittymisen 1800-luvun jälkipuolella tärkeäksi tiiliteollisuuden keskukseksi. Ensimmäisen tiilitehtaan perusti kartanonherra Nils Johan Spåre lähelle Leppäkosken kartanoa, Rahitun pellolle johtaneen tien päähän. Tehtaalla oli myös oma rautatie. Sipilän tiilitehdas perustettiin vuonna 1860, ja Tallinnasta tullut kauppias Edmund Luther perusti Rauhaniemen tiilitehtaan vuonna 1874. Nämä tehtaat muodostivat yhdessä todellisen tiilikylän, joista on nykyisin jäljellä vain Rauhaniemen tehtaan rauniot, joiden keskeltä nousee berliiniläisen Hoffmannin suunnittelema koristeellinen piippu.
Aluksi tiilet tehtiin käsin, mutta niiden koneellinen tuotanto alkoi pian. Rauhaniemen tehtaan yhteyteen nousi myös höyrysaha ja mylly. Tiilitehdas sai vuonna 1903 nimen Rauhaniemi Oy, sahasta tuli Puujoki Oy, tosin vasta vuonna 1946. Sipilän ja Rauhaniemen tehtaat yhdistyivät vuonna 1960 Rauhaniemi-Sipilä Oy:ksi, tuotanto kasvoi alun 3 miljoonasta 12:een. Konkurssi vuonna 1971 lopetti lähes satavuotiaan yrityksen toiminnan, ja tehtaan katto tuhoutui tulipalossa samana vuonna. Vuonna 2005 tehdasrakennus sai uuden katon yrittäjä Asko Nurmen toimesta, ja samalla "Suomen kaunein piippu" korjattiin. Rakennuksen rungosta ja piipusta tuli Leppäkosken tiilitehtaan muistomerkki.
Seurakuntatalo
Jo 1800-luvun lopulla leppäkoskelaiset kaipasivat omaa rukoushuonetta kokoontumisia varten, sillä kirkko oli hankalan matkan päässä. Vuonna 1923 vihittiin E.A. Tolpon piirustusten mukaan talkoilla tehty kaunis puurakennus käyttöön. Vuonna 1919 perustettu seurakuntayhdistys toimi aktiivisesti aina 1960-luvulle asti, jolloin kylä hiljeni ja yhdistys lopetettiin. Pikaista peruskorjausta vaativa rakennus luovutettiin seurakunnalle. Vuodenvaihteessa 2012-13 aloitettiin seurakuntatalon myynnin valmistelu.
Elämä nykyään
Leppäkosken kylä on ylpeä yhteisöllisyydestään, perinteistään, kulttuurihistoriallisista ja luonnonluomista maisemistaan. Haukankallio, Rahitunlammen uimaranta kuntopolkuineen sekä Puujoki ovat asukkaiden virkistyspaikkoja. Juhannusjuhlat Puujoen rannalla, kyläpäivät ja laskiaisriehat, harrastuspiirit kutomisesta zumbaan kokoavat väkeä yhteen.
Leppäkoskella on 4 opettajan ja 53 oppilaan koulu sekä Haukankallion erityiskoulu, jossa on luokat 1-9. Koska elintarvikepalvelut ovat 10 kilometrin päässä, käy kylällä kauppa-auto ja kirjastoauto sekä ns. tassubussi, joka vie palvelujen lähelle.
Syyskuussa 2012 julkaistiin lähes 600 sivuinen kyläkirja Leppäkoski - Tiilikylä Puujoen rantamilla (ISBN 978-952-93-0821-7). Kirjassa tulevat tutuksi mm. Leppäkosken tiilitehtaat, kartanot, maatilat, urheiluseurat, yritykset, koulut, rautatie ja merkkihenkilöt.
Lähteet
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen Liitto. Hämeenlinna 2003
Kotiseutumme Janakkala, Renko. Keuruu 2006. ISBN 952-5621-09-X
Kerkkonen, veikko, Janakkalan historia. Helsinki 1976. ISBN 951-99089-1-9