Lammi
Lammi oli itsenäinen kunta 1. tammikuuta 2009 asti, jolloin Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät kuntaliitoksen kautta yhteen yhdeksi kaupungiksi, jonka nimeksi tuli Hämeenlinna. Ensimmäinen maininta pitäjästä historiallisissa asiakirjoissa on vuodelta 1374, mutta alueelta löydetyt muinaisjäännökset osoittavat, että Lammi on ollut asutettu jo kivikaudella. Lammi on lisäksi ollut tunnettu pellavapitäjä aina uuden ajan alusta saakka ja siellä järjestetäänkin joka vuosi perinteiset Lammin pellavamarkkinat. Tämän päivän Lammi tunnetaan myös muotivaatteista, hilloista ja hyytelöistä, kukista sekä tietenkin sahdista. Lammin museot esittelevät pellavaa ja sahtia, vanhoja talonpoikaisesineitä ja ajokaluja. <widget type="googlemap"> <marker lat="61.07930" lon="25.01115">Lammin kirkonkylä</marker>
</widget>
Keskiaikainen kirkko
Kuten monissa Hämeen kirkonkylissä, on vanha kivikirkko muistuttamassa entisistä ajoista ja vuosisataisesta asumisesta. Lammin kirkko ja seurakunta mainitaan ensi kerran 1420-luvulla, mutta seurakunta on ollut olemassa jo varhaiskeskiajalla. Pyhälle Katariinalle omistettu harmaakivikirkko on rakennettu n.1490-luvulla. Vuoden 1918 vapaussota aiheutti myös Lammilla tuhoja; kirkon katto, sisätilat ja kellotapuli tuhoutuivat tulipalossa. Vuonna 1920 kirkko korjattiin.
Kirkonkylä, kyliä ja kartanoita
Lammi on vanhaa maanviljelyseutua kylineen, kartanoineen ja maatiloineen. Kirkonkylä on rakentunut neljän keskiaikaisen kylän - Hakkalan, Niipalan, Tirmulan ja Kirkonkylän -alueelle, maisemarakenteen solmukohtaan, missä risteävät Salpausselän reunamuodostuma, harjut ja laaksoalue vesistöineen. Kirkon ympärille on rakennettu sotien jälkeen liikerakennuksia ja viime vuosikymmenten aikana on tehty liikekeskuksia pysäköintialueineen.
Hämäläinen kartanokulttuuri on nähtävissä Lammin maisemakuvassa. Mommilan kartano ja pieni kirkko hautausmaineen sijaitsevat Mommilan ja Hietoisten solmukohdassa. Mommilanjärven pohjoispuolella avautuva viljelysmaisema edustaa poikkeuksellisen laajaa viljelystasankoa Lammilla. Vanhankartanon ympäristö Ormajärven rannalla on Lammin vanhinta asutusseutua, jonka historiallisesta syvyydestä kertovat rautakautinen kalmisto, uhrilähde ja maakunnan erikoisuus miekanhiontakivi. Lammin kartanokulttuuria edustavat myös Kivismäen kartano, Porkkalan kartano ja Kurkijärven kartano.
Kouluja ja tutkimuslaitoksia
Lammilla on mahdollista opiskella myös peruskoulun päätyttyä: Lammilla on oma lukio ja Hämeen ammattikorkeakoulun Evon yksikössä voi suorittaa metsätalouden opintoja. Hämeen ammattikorkekoulun Evon yksikkö tunnettiin aikaisemmin Evon metsäopistona.
Lammin alueella on useita valtakunnallisesti merkittäviä laitoksia. Vanhin, Evon metsäopisto on perustettu vuonna 1858, joka nykyään on osa Hämeen ammattikorkeakoulua. Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema on toiminut Pääjärven rannalla, vanhan Iso-Pappilan paikalla, vuodesta 1953 lähtien. Säätiön ylläpitämä Perunantutkimuslaitos aloitti toimintansa vuonna 1982. Lammilla toimivat kuntayhtymien ylläpitäminä Mainiemen kuntoutumiskeskus sekä Pääjärven kuntoutuskeskus ja Kauppilan hoitokodit.
Lammi Virtuaalipolku.fi-palvelussa
Virtuaalipolku.fi-palvelusta pääset karttaan, johon on merkitty Lammin palveluita.
Lähteet
http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Historia/
Rakennettu Häme. Hämeen Liitto ja Rakennustieto Oy. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9
Kuvia
Lammi-kuvasto löytyy osoitteesta:http://lammi.galleria.fi