Lahti v. 1918

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 10. marraskuuta 2011 kello 10.15 – tehnyt Willasukka (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Taistelua Lahdesta 1918


Lahti oli sisällissodan lopussa punaisten joukkojen tärkeä tukikohta ja täydennyskeskus. Punaisten joukkojen aseman heikettyä he alkoivat linnoittaa kaupunkia, sillä valkoiset joukot yrittivät katkasta punaisten tien itään. Lisäksi Loviisasta maihin tulleet saksalaiset olivat tulossa Lahtea kohti. Saksalaiset valtasivat 20.4.1918 kauppatorin vieressä olevan entisen työväentalon. Lahden punaiset antautuivat ja sotasaaliiksi jäi 12 tykkiä, 33 konekivääriä, tuhansia kiväärejä ja polkupyöriä, n. sata hevosta, 7 veturia ja 500 vankia. Punaisten joukkojen johto pääsi pakenemaan. Nyt Lahtea linnoittivat saksalaiset.

Sisällissodan 1918 viimeiset ratkaisutaistelut käytiin Lahdessa ja kaupungin lähiympäristössä. Lahden hallinnasta taisteltiin lähes kaksi viikkoa saksalaisten ja punakaartilaisten välillä huhtikuussa. Punaisille oli elintärkeää saada Lahti haltuunsa ja yhtä tiukasti saksalaiset puolustivat asemiaan. Punaiset valtasivat 22.4 Hennalan kasarmialueen, jossa alettiin suunnitella heti Lahden takaisinvaltausta. Lukuisista valtausyrityksistä huolimatta punaiset eivät saaneet Lahtea takaisin Vappuna noin 30 000 punakaartilaista perheineen antautui valkoiselle armeijalle Lahden ja Hollolan Vesalan kylän välisellä alueella.

Jälkiselvittelyjä


Fellmanin pellot ja Hennalan vankileiri jäivät pysyvästi kaikkien suomalaisten mieliin sisällissodan jälkiselvittelyissä. Lukuisia vankeja tuotiin Lahteen vankileireille, joiden olot olivat surkeat. Ylikansoitettujen leirien elintarvike-, hygienia- ja sairaalatarvikehuolto oli ylivoimaista ja lisäksi sekasortoisissa oloissa monia vankeja teloitettiin ilman oikeudenkäyntejä. Hennalan vankileiri ja pakkotyölaitos lakkautettiin 1.10.1919 mennessä.

Lähteet


Olavi Anttila... [et al.] ; toim. Jouko Heinonen. Lahden historia. Lahden kaupunki, 1980.

Artikkeli on kirjoitettu Hakkalan koulun oppilastyönä.