Löyttymäen koulu

Häme-Wikistä
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.

Kansakoulun perustaminen

Löyttymäen kansakoulu Janakkalassa alkoi syksyllä 1878 Löyttymäen kartanon kustantamana. Oppilaita kouluun ilmoittautui ensimmäisenä vuotena 42. Koulurakennuksena toimi kartanon meijerirakennus Kaivola, jossa kansakoulu toimi vuosina 1878-1881. Kaivola sijaitsi Löyttymäen kartanoon johtavan tien varrella, Löyttymäen raitilla.
Piirustukset koulurakennukseen senaattori Leo Mechelin teetätti arkkitehti Sebastian Gripenbergillä (1850-1925). Gripenberg suunnitteli erityisesti suomenkielistä kulttuuria edustavia rakennuksia. Koulun rakensi Hausjärven Puujaasta kotoisin ollut etevä, itseoppinut rakennusmestari Vihtori Olander (1849-1922). Hän myös varusti koulun rakentamillaan kymmenellä pulpetilla.



Leo Mechelin ja Cecilia Lindroos

Senaattori Leo Mechelin (1839-1914) oli valtiopäiväedustaja, pankinjohtaja sekä lainopin ja valtio-oikeuden professori. Hänet aateloitiin vuonna 1876 ja hän oli erittäin vaikutusvaltainen säätynsä edustaja valtiopäivillä. Leo Mechelin laati vuonna 1905 Löyttymäessä itsenäiselle Suomelle hallitusmuotoehdotuksen. Se hyväksyttiin myöhemmin melkein sellaisenaan 1919 Suomen tasavallan perustuslaiksi, jossa koko kansa sai täydet poliittiset oikeudet.

Kauppaneuvoksetar Cecilia Lindroos (1812-1899), Löyttymäen kartanon rouva hoiti huolella kartanoa sekä Löyttymäen kylää vuoteen 1899 asti. Hän huolehti myös koulusta ja opetuksesta sekä perusti rahaston Löyttymäen koululaisille ja tuki koulua Leo Mechelinin kanssa lahjoituksin. Aikaisemmin kartanon isäntänä toimi Cecilia Lindroosin puoliso Johan Henrik Lindroos (1798-1862), joka edisti Löyttymäen asukkaiden sivistystä sekä hyvinvointia.


Toiminta vuodesta 1878 viimeisiin sotiin saakka

Ensimmäinen opettaja Löyttymäen kansakoulussa oli Aleksandra Augusta Wikman, joka toimi opettajana lukuvuoden 1878-1879 ajan, jolloin koulu toimi vielä kartanon meijerirakennuksessa. Koulu sai lainakirjaston heti perustamisvuonnaan 1878. Uusi koulurakennus vihittiin käyttöön lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1881. Juhlan yhteydessä toivotettiin tervetulleeksi uuden koulun ensimmäinen opettaja Elisabeth Manberg. Hän oli kansakoulun kolmas opettaja. Koulun luokkahuoneeseen mahtui 35-40 oppilasta, mutta joskus oppilaita saattoi olla jopa yli 50. Jotkut oppilaista saattoivat tulla melko kaukaa, joten heidät majoitettiin oppilasasuntoihin. Kun 1903 Mallinkaisten koulu ja 1909 Saloisten koulu aloittivat toimintansa, oppilasasuntojen pito voitiin lopettaa.

Kansakoulun oppilasmäärä vaihteli 30 ja 50 oppilaan välillä (1878-1921), mutta vuonna 1921 oppivelvollisuuslain tultua voimaan määrä kasvoi. Löyttymäen kansakoulussa oli vuosina 1921-1922 oppilaita 61. Tämän jälkeen määrä väheni ja oppilaita oli niukasti, mutta vuonna 1936 luku nousi taas huomattavasti. Sota-aika haittasi koulunkäyntiä, ja koulu oli suljettuna joulukuun alusta 1939 toukokuun alkuun 1940. Ennen jatkosodan loppua ja lopullista rauhaa opetus oli myös katkonaista.

Kuvataiteilija, professori Onni Oja kävi Löyttymäen koulua. Hänen syntymänsä 100-vuotispäivänä vuonna 2009 paljastettiin muistolaatta Löyttymäen koulun pihalla. Myös Leo Mechelinin muistoksi on vuonna 2012 kiinnitetty muistolaatta koulun pihalla olevaan kiveen.


Vuodesta 1950 nykypäivään

Sotien jälkeen vanhan koulurakennuksen todettiin olevan jo niin huonossa kunnossa, että uudelle ja ajanmukaisemmalle rakennukselle olisi aihetta. Myös urheilukenttä olisi tärkeä koulun urheilukasvatukselle. Myös tarkastaja Arvo Jääskeläinen korosti tarkastuspöytäkirjassaan 1947 urheilukentän tärkeyttä. Suunniteltiin, että vanha puinen koulurakennus purettaisiin ja tilalle tehtäisiin täysmittainen urheilukenttä. Lisää maata uuden koulun tonttiin saatiin Martti Suikkarilta, joka luovutti osan maatilastaan. Uusi lukuvuosi aloitettiin vielä vanhassa puukoulussa syksyllä 1950. Piirustukset kiviseen koulurakennukseen laati arkkitehti Georg Brynolf Jägerroos, joka on suunnitellut useita kouluja Hämeeseen 1940- ja 1950-luvuilla. Kivikoulun rakentaminen työllisti pitkäksi aikaa monia miehiä Löyttymäen kylältä. Uusi koulurakennus vihittiin käyttöön joulukuussa 1950, ja sen yhteyteen tuli myös uusi terveystalo.


2000-luku ja remontti

Löyttymäen koulu nykyisessä asussaan.

Lukukauden 2005-2006 aikana tehdyn remontin ansiosta koulun opetustilat uudistettiin. Opetusta annetaan kahdessa luokkahuoneessa, sekä teknisen työn tiloissa, liikuntasalissa ja kirjastossa. Vuodesta 1990 lähtien, eli jo lähes 20 vuotta, koulunjohtajana Löyttymäessä on toiminut Kimmo Jokela. Oppilaat Löyttymäen kouluun tulevat Saloisten ja Jokimaan kylistä sekä Löyttymäentien varrelta. Viime vuosina oppilaita on ollut koulussa 25-35, mutta määrä uhkaa pudota alle vaaditun 20 oppilaan.



Pitkäaikaisimmat opettajat

Yläkoulu:

August Alho 1898-1936
Väinö Kalevi Lampainen 1957-1990

Kimmo Kalervo Jokela 1990-

Alakoulu:

Helvi Aleksandra Keijälä 1959-1989

Lähteet

Peltotalo P. (toim.), Jokela K., Saarinen J. & Selin-Stumpf T. 2008. Kartano, kylä ja koulu, Löyttymäen Kyläseura ry., Mandat kustannus Hämeenlinna, 400 s. ISBN 978-952-99642-3-9
Peltotalo P. (toim.), Jokela K., Saarinen J. & Selin-Stumpf T. 2009. Mallasjoen varrelta, Löyttymäen Kyläseura ry., Mandat kustannus Hämeenlinna, 720 s. ISBN 978-952-99642-4-6

http://www.loyttymaki.com