Kuppikivet

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 7. maaliskuuta 2021 kello 19.49 – tehnyt MinLii (keskustelu | muokkaukset)

Kuppikivet eli uhrikivet ovat maakiviä tai kallioita, joihin on hakattu kuppimaisia syvennyksiä. Kuppien läpimitta on yleensä 4-10 cm ja syvyys 1-4 cm ja niiden lukumäärä vaihtelee kahdesta useaan kymmeneen. Ne on ajoitettu (500eaa.-1300jaa.), sillä ne sijaitsevat yleensä rautakautisen asutuksen yhteydessä. Suomessa kuppikivet sijaitsevat leimallisesti muinaisten viljelyalueiden yhteydessä ja etenkin Kanta-Hämeessä ja Turun ympäristössä kalmistoissa.

Kuppikivet mainitaan muinaisrunoissa ja loitsuissa, joiden mukaan kuppeihin on karkotettu eli ”isketty” kipuja ja vaivoja. Vielä 1900-luvulla kuppien sadevedellä uskottiin olevan parantavan vaikutuksen. Tarkkaa tietoa kuppien tarkoituksesta ei ole mutta niiden arvellaan liittyvän rautakauden uskomusmaailmaan. Kuppeihin on ehkä uhrattu maitoa, verta, olutta tai siemeniä. Koska kuppikiviä löytyy etenkin kalmistojen ja vanhoilla viljelysmailla, joten niiden uskotaan liittyvän hedelmällisyyteen. Kalmiston yhteydessä kuppikivet toimivat uhripaikkoina eli vainajille annettiin ruokauhreja, esimerkiksi viljasadon ensi jyvät tai osa kalastuskauden ensi saaliista, kiitokseksi avusta ja myötämielisyydestä.

Miten kuppikivien kupit on sitten tehty? Tutkimusten mukaan pidetään todennäköisenä, että kupit on hakattu kiveen käyttäen apuna toista kiveä tai rautaa. Kuppien hiomiseen on todennäköisesti käytetty esimerkiksi puuta, vettä ja hiekkaa. Yhä nykyään kuppikivet toimivat paikkoina, joissa voi kokea luonnon pyhyyttä, kiitosta ja maagista tunnelmaa.

Alvettulan kuppikivi

Alvettulassa on kivikkoinen, komeita katajia kasvava niittyalue, jolla sijaitsee rautakautinen kalmisto ja ns. kuppikivi.

Aunelan kuppikivi

Aunelan kuppikivi on Galleria Lunnikiven pihassa, Idänpääntie 6, Katumajärven länsirannalla.

Hiilenmäen kuppikivi

Hattelmalasta Hiilenmäen (Hiidenmäen) länsireunalta läheltä pellon reunaa löydettiin kesäkuussa 2012 uhrikivi. Museoviraston koekaivausryhmä kävi elokuussa 2013 paikalla suorittamassa tutkimuksen todeten sen olevan ennestään tuntematon kuppikivi. Kuppeja kivessä on 4-5.

Hovinkartanon kuppikivi

Kartanon luonnonpuistikossa sijaitsevat pakanallinen uhrilehto ja hyvin säilynyt, poikkeuksellisen kookas uhrikivi. Se on yksi Hämeen kookkaimmista. Siihen on hierretty ainakin 28 kuppimaista syvennystä. Kiven syrjissä on havaittavissa muinaisen rantaveden uurtamia jälkiä.

Hyömäen kylän kuppikivet

Hyömäen kylän keskeisestä asemasta rautakaudella kertovat kolme uhrikiveä sekä polttokalmisto.

Kaurialan Uhrikiventien kuppikivi

Suomen suurin kuppikivi, jossa on yli 130 kuppia on Kaurialassa Hämeenlinnassa. Se siirrettin nykyiselle paikalleen n. 100 metriä vuonna 2010. Osoite: Uhrikivenkatu 11, Kauriala.

Keikkalan kylän kuppikivi

Kalvolan kirkon läheisyydessä peltotien varressa on Keikkalan kylän pronssikautinen uhrikivi.

Laurinmäen kuppikivet

Laurinmäellä on useampia kuppikiviä. Iso kuppisivi on vanhassa uhrilehdossa isojen kaatuneiden puiden katveessa. Lähellä on kallioiden päällä on toinen kuppikivi. Lähellä o myös rauhoitettu iso vanha mänty. Metsäsaarekkeessa Hangastenmäkeä vastapäätä on kuppikivi sekä rautakautinen kalmisto.

Mierolan kuppikivi

Kahvilan lähellä sillan kupeessa on rannassa kyltillä varustettu kuppikivi.

Pappilanniemen kuppikivi

Hattulassa Pappilanniemen kylään johtavan Pappilanniementien läheisyydessä on rautakautinen muinaisjäännös. Hautaröykkiön keskellä on silmäkivenä on uhrikivi eli kuppikivi. Kuppikiven kuoppiin uhrattiin ruokaa vainajille ja näin toivottiin menestystä ja hyvää satoa. Kuppiin kertyneellä sadevedellä yritettiin parantaa esim. silmäsairauksia.

Pahnainmäen kuppikivi

Pahnainmäen kuppikivi on sijainnut viereisellä pellolla, josta se siirrettiin tavallisena kivenä mutakuoppaan. 80-luvun alussa se siirrettiin museoviraston luvalla museon eteen ja edelleen v. 1993 takaisin Pahnainmäkeen lähelle alkuperäistä sijaintipaikkaa.

Retulan kuppikivet

Retulan saaren alueella on jäljellä tulkinnasta riippuen 13-15 kuppikiveä je sekä yli kaksisataa kumparetta, joista osa on rautakautisia hautaröykkiöitä, osa keskiaikaisia viljelyraunioita. Muinaishaudat, muut röykkiöt ja esinelöydöt on ajoitettu noin 500-1100-luvuille. Osa Myllymäen röykkiöistä ja kuppikivistä on melkitty kuparisilla muinaisjään

Räikälän kuppikivi

Räikälän alueella Veittostentien varrella on kuppikivi, jossa on kaksi kuppia.


Sibeliuksen puiston kuppikivi

Sibeliuksen puistossa Birger Jaarlin kadun tuntumassa on Hattulan Ihalemmin kylän Toukolan talon maalta siirretty kuppikivi.

Tuittulankylän kuppikivet

Tuittulan kylän uhrikivet kertovat myös pakanuuden aikaisesta asutuksesta.

Viitahaan kuppikivi

Viitahaan kuppikiveä sijaitsee Vanajan kirkolta noin 450 metriä etelään. Opastus Voimatieltä ennen voimalaitosaluetta lounaaseen kääntyvältä tieltä.