Knut Drake

Häme-Wikistä
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.

Filosofian tohtori Knut Drake syntyi vuonna 1927 Helsingissä. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Rita Gertrud Schuhkraft, toinen Leila Airikka.

Hämeenlinnan muinaistieteellinen toimikunta pyysi vuonna 1955 Draken ollessa vielä filosofian kandidaatti johtamaan pahoin rappeutuneen Hämeen linnan tutkimus ja entistämistyötä. Hän toimi tehtävässä vuosina 1955-1970 ja asui perheineen esilinnassa. Knut Drake toimi myös Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon johtajana vuosina 1964-1970 ja puolusti voimakkaasti vanhan kaupunkikuvan säilyttämisen puolesta ns. Pikkutorikiistelyssä.

Drake väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1968 aiheenaan Hämeen linna keskiajalla. Väitöskirjassaan hän todisti Hämeen linnan olevan rakennustyyliltään Turun linnaa vanhempi, vaikka sitä ei välttämättä ole aloitettu aikaisemmin rakentamaan. Vuosina 1970-1972 Drake oli Suomen Akatemian nuorempi tutkija ja vuonna 1973 hän siirtyi Turun kaupungin museotoimenjohtajaksi. Knut Drake on ollut Kansainvälisen museoliiton ICOM:in aluemuseotoimikunnan puheenjohtajana vuodesta 1983.

Suomen keskiajan arkeologian seuran ja sen puheenjohtajan Knut Draken aloitteesta vuonna 1991 järjestettiin ensimmäinen Castella Maris Baltici -konferenssi Turussa. Kahden vuoden välein järjestettävän kansainvälisen konferenssin luennoitsijat ja osallistujat ovat Itämeren valtioista ja muista Euroopan maista tulevia Itämeren alueen linnoihin erikoistuneita tutkijoita. Konferenssin esitelmien pohjalta kootaan teoksia, jotka julkaistaan Suomen keskiajan arkeologian seuran Archaeologia Medii Aevi Finlandiae -sarjassa englanniksi ja saksaksi. Knut Drake toimitti vuonna 1993 teoksen Castella Maris Baltici I. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae I.

Knut Drake nimitettiin Åbo Akademin taidehistorian dosentiksi 1972 ja Turun yliopiston keskiajan arkeologian dosentiksi 1986. Vuonna 2011 Drakelle myönnettiin ensimmäisenä suomalaisena Ruotsin muinaismuistoyhdistyksen Montelius-mitali.

Tuotanto

Esbo kyrka under fem sekler (1958)
Kyrkslätts kyrka: byggnadshistoria och restaurering (1959)
Die Burg Hämeenlinna: eine baugeschichtliche Untersuchung (1968)
Raseborgs ruiner: vägledning (1982)
Raaseporin rauniot (1983)
Forntid nutid framtid: Åbo stads historiska museum - Åbo landskapsmuseum 1881-1981 (1995)
Menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus: Turun kaupungin historiallinen museo - Turun maakuntamuseo 1881-1981 (1995)

Lähteet

Hämeenlinnalaisia 1639 - 1989. Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4

http://goo.gl/Oer8o

http://goo.gl/ne8T2