Keskustelu:Hakoisten linna

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 5. maaliskuuta 2013 kello 12.58 – tehnyt Admin (keskustelu | muokkaukset) (yksi versio)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

mietityttää Vanajaveden pinnan lasku 1800- luvun puolivälissä. Pitää paikkansa, että pintaa on pyritty laskemaan, mutta mistä tasosta? Jääkauden jälkeinen maan kohoaminen on ollut historiallisena aikana voimakkampaa länsirannikolla kuin täällä Janakkalan alueella. Niinpä Kokemäenjoen vesistöjen vedenpinnat ovat pyrkineet nousemaan latva-alueilla, koska alajuoksun puolella maa on noussut ja koskikynnykset olleet siis vuosi vuodelta aina hiukan korkeammalla. Niinpä 1800- luvun toimenpiteet ovat varmasti laskeneet omana aikanaan veden pintaa, mutta eivät välttämättä kovin radikaalisti 1200- luvun tasoon nähden. Mielestäni Hakoisten sijaintia vesistön valvojana liioitellaan yleisesti. Se on melko kaukana rannasta ja ollut niin aina, sieltä ei edes näe Kernaalanjärvestä pohjoiseen johtavalle Vanajaveden uomalle. Käyttäjä:Kirjokansi lisäsi tämän kannanoton, lisäys (--maamies. 12. joulukuuta 2009 kello 16.13 (EET)

Esität mielenkiintoisen näkemyksen. Muistan jostain lukeneeni, että eritoten Lempäälän kanavien perkaaminen olisi laskenut veden pitää yläjuoksulla noin 1.5 - 2 metriä. Se on mielestäni paljon, erittäin paljon kun otetaan huomioon Hakoisten pellot. Kun siihen lisätään hidaskin maannousem niin sillä on viakutusta. Itse muistan vielä ajan jollain Hämeenlinnan keskusta oli keväisin veden saartama ja linja-autoaseman taustalle ylettyi vanajaveden ranta.
Mutta kyllä toki esität oman parustellun ajatuksesti Hakoisten linnaan ja sen rooliin Hämeessä. Ja toisaalta myös eräänlaisen olteuksen, että jos se olisikin ollut keskiaikaista tärkeämi jo tuolloin noin vuoden 0-tienoilla. --maamies. 12. joulukuuta 2009 kello 16.13 (EET)
Löytyi mielenkiintoinen teksti se siteerattakoon tästä veden pinnan muutoksesta. Kysessä on Kuvaelmia Suomen maakunista V. Hämeenmaa, kirjoittanut A. W. Lindgren. Teksti on julkaistu vuonna 1864,
Lähellä Kernaalan järweä on Hankasten kallio, jonka jyrkistä seinistä näkee weden laskeneen mainitussa järwessä 4 kertaa, kullakin kerralla noin 3 tai ylipään 12 jalkaa; mahdollisesti on ajan mitta jo peittänyt hienolla sammalella ylimmät kerrokset tuntumattomiksi.
--maamies. 19. joulukuuta 2009 kello 20.00 (EET)