Ero sivun ”Kernaala” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
 
p (yksi versio)

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 11.59

Kernaalan kylä sijaitsee Janakkalassa Kernaalanjärven rannalla. Kernaalassa on tehty paljon muinaislöytöjä: viikinkiajan nuolenkärki, keihäänkärkiä ja luita, ruumiskalmisto ja -hauta, Kernaalan, Kukkokallion ja Kaurismäen uhrikivet, polttokalmisto runsaine koru - ym. esineineen sekä Kernaalan aarrelöytö, josta huomattavin oli seitsenkertainen rintaketju.

 <widget type="googlemap"> <marker lat="60.87744" lon="24.61763">Kernaala</marker> </widget>

Vanha Kernaala

Vuonna 1539 Kernaalan kylässä oli yhdeksän talonpoikaistaloa: Mattila, Hofslagars, Sikala, Eskola, Isotalo ja Sipilä. Mattilasta ja Eskolasta tuli myöhemmin säterikartanoita. Mattilan säteri koostui Mattilasta, Sikalasta ja Hofslagarista. Tila oli autiona muutamia vuosia 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa. Ensimmäiseksi isännäksi mainitaan Sipi Heikinpoika. Mattilan säterin Hofslagarsin nimi tuli talon isännän, kavioseppä Simon nimestä. Tila oli ensin perintötalo, mutta se tuli kruununtilaksi, jonka hankki omistukseensa Monikkalan Knuuttikirjuri Knuutti Antipoika. Häneltä tila periytyi jälkeläisille. Sikala joutui kruunulle vuonna 1630. Se jaettiin Sikala I:ksi ja Sikala II:ksi. Mattilan säterin omistajiksi tulivat sittemmin Kernaalan säterin perijät.

Eskolasta tuli säterikartano, johon kuuluivat Isotalo ja Sipilä. Isotalo oli autiona 1600-luvun alkupuolella, mutta vuosisadan lopussa jo kestikievari ja Hämeen Uudenmaan rykmentin everstiluutnantin rustholli. Talonomistajina oli mm. lautamies ja nimismies. Vuonna 1624 Eskolan säterin Isotalosta syntyi Nikkilä. Se oli Erkki Antinpoika Lilliebrunnin rälssiä ja Isontalon rusthollin augmenttina vuonna 1680. Knut von Troil, joka oli Nikkilän rälssin omistaja vuodesta 1790, myi sen majuri H.J.Standertskjöldille vuonna 1799. Myös Mikkolan talo erkani vuonna 1762 Eskolasta. Sipilän talossa asui 1500-luvun lopulla nimismies Knuutti Laurinpoika Sipilä ja kapteeni Pekka Knuutinpoika Sipilä ja hänen poikansa Jaakko, joka palveli ratsumiehenä Niilo Boijen lipustossa. Tämän suvun jälkeen tila oli Stierncreutzin rälssinä vuosina 1664 - 1670. Se ostettiin verotilaksi vuonna 1791 ja vuonna 1805 siitä tuli maaherran palkkatila. Vuonna 1806 kapteeni H.G. Standertskjöld osti puolet Sipilästä Juho Juhonpoika Sipilän perillisiltä.

Kernaalan säteri muodostui sittemmin Mattilan ja Eskolan ikivanhoista viljelystiloista, jotka sijaitsivat nykyisen Kaurismäen kohdalla. Paikalta on tehty myös huomattavia muinaislöytöjä. Kernaalan säterin ensimmäinen omistaja oli Monikkala-suku. Säteristä riideltiin 1700-luvun loppupuolella, minkä seurauksena se jaettiin. Toisesta osasta tuli Hajalan säteri, ja sen viimeinen omistaja oli majuri H.J.Standertskjöld.

Lähteet

Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia. Helsinki 1976. ISBN 951-99089-1-9