Kaurialan koulu
Kaurialan koulu, "Kauko", sijaitsi Hämeenlinnassa, Kaurialan kaupunginosassa Torikadulla. Nykyään koulu sijaitsee väistötiloissa Myllymäessä. Koulussa opiskelee luokat 7-9. Koulurakennuksen on suunnitellut arkkitehti Viljo Rewell ja päärakennus valmistui vuonna 1959. Kansalaiskoulu ja kansakoulu muuttivat rakennukseen syyslukukauden alussa 1959. Koulun nykyinen rehtori on Pekka Saros.
Koulurakennukset
Koulussa on kaksi rakennusta; päärakennus ja matala puoli. Päärakennuksessa sijaitsevat juhla/liikuntasali ja suurin osa luokista, matalalla puolella puolestaan pienluokat, biologia-maantiedon, kotitalouden, teknisen käsityön ja fysiikka-kemian luokat. Koulu toimi myös matalan puolen remontin ajan osittain Hiltin tiloissa. Kaurialan keskuskeittiö sijaitsee koulun tontilla.
Koulu on rakennettu kolmessa vaiheessa. Arkkitehtuurikilpailu pidettiin vuonna 1956 ja siihen kutsuttiin kolme arkkitehtia. Kilpailun voitti arkkitehti Rewel ehdotuksellaan "Maassa kiinni". Ehdotuksen mukaan kaikki tilat olivat yhdessä tasossa. Suuri tasakattojen määrä ja maanvaraiset lattiat herättivät epäilyksiä, joten koulu sijoitettiin lopulta kolmeen kerrokseen. Kolmikerroksinen osa ja porttirakennus valmistuivat syksyllä 1959. Matala osa saatiin käyttöön vuoden 1963 alussa. Viimeisenä valmistui liikuntasalit 1965. Saman vuoden joulukuussa pidettiin viralliset vihkiäiset. Koulun pihalla paljastettiin vuonna 1965 Uno Cygnaeuksen muistopatsas Kasvun kivi, jonka oli tehnyt kuvanveistäjä Harry Kivijärvi.
Kansalaiskoulu
Kaurialan koulu tausta alkoi jo vuodesta 1935, jolloin päiväjatko-opetus alkaa Hämeenlinnassa Saaristenkadulla vanhassa kansakoulussa. Ensimmäiseksi koulun johtajaksi valittiin Kauko Kivimäki vuonna 1952 ja hän jatkoi koulun johtajana vuonna 1958, jolloin kansalaiskoulujärjestelmä otettiin käyttöön. Pitkäaikainen puutyöopettaja Martti Kuusimaa aloitti syksyllä 1957. Uuden koulutalon valmistuessa kansalaiskoulun oppilaita oli yhteensä 507 ja opetusryhmiä 18. Vuonna 1961 koulu opettajaksi tuli Paavo Ketola, joka valittiin koulun uudeksi johtajaksi vuonna 1967. Kansalaiskoululla käytettiin linjajakoa, joita oli viisi: yleislinja, käsityö- ja kotitalouslinja, puu- ja metallityölinja, liikelinja sekä kone- ja sähköopinlinja. Vapaaehtoinen yhdeksäs luokka aloitettiin syksyllä 1961.
Ylä-aste
Peruskoulu-uudistus alkoi vuonna 1976 ja se eteni Kaurialaan syksyllä 1978, jolloin seitsemäs luokkalaiset aloittivat peruskoulun mukaan. Tällöin myös yhteislyseon eli entisen tyttölyseon keskikoululuokat siirtyivät peruskouluun. Tästä johtuen osa opettajista joutui kulkemaan kahden koulun väliä. Vuonna 1980 siirtymävaihe oli ohi ja ylä-aste toimi kokonaan samassa talossa. Peruskoluun siirtymisen myötä koulunjohtajan virka muuttui rehtorin viraksi. Veijo Lehtimäki tuli matematiikan, fysiikan ja kemian opettajaksi vuonna 1979. Hänestä tuli uusi rehtori vuonna 1989, jolloin Ketola jäi eläkkeelle. Vapaaehtoinen kymmenes luokka toimi koululla vuosina 1982-1992.
Ala-aste
Koulun tiloissa toimi jo ensimmäisestä syksystä lähtien kaksi kansakoululuokkaa ja 60-luvun puolivälissä niiden määrä nousi viiteen. Peruskoulu siirtymän myötä nimi muuttui Kaurialan ala-asteeksi. Koulu toimi samassa talossa vuoteen 1979 ja keväällä 1984 se lakkautettiin kokonaan. Ala-asteen johtajana toimi Paavo Hämäläinen.
Väistötilat
Elokuusta 2015 alkaen on Kaurialan koulu toiminut väistötiloissa entisen Hamkin tiloissa Myllymäessä. Koululle jouduttiin etsimään väistötilat sisäilmaongelmien vuoksi. Koulu sijaitsee kolmessa eri rakennuksessa.
Sijainti
<widget type="googlemap"> <marker lat="60.99592" lon="24.44711">Kaurialan koulu, Torikatu 33</marker> </widget>
Lähteet
Kaurialan koulun nettisivut:
http://www.hameenlinna.fi/Opetus-ja-koulutus/Perusopetus/Koulut-7-9/Kaurialan-koulu/
Markku Tuominen: Maassa Kiinni, ISBN 978-952-9509-83-6
http://www.hameenlinna.fi/Kulttuuri/Museot/Taidemuseo/Julkinen/Veistokset/Taiteilijahaku/Cygnaeus/