Kauko Kare

Kauko Aatos Kare (s. 1935 - k.1996) syntyi Hattulassa, luki ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta ja valmistui 40-vuotiaana filosofian maisteriksi Turun yliopistosta. Hän tuli tunnetuksi niin toimittajana, kirjailijana, kääntäjänä kuin kustantajana. Alea-Kirja Oy oli hänen kustannusyhtiönsä. Kauko Kareen isä oli Hattulan Vesunnin kartanon omistaja Gustaf Adolf Karén.

Parhaiten Kauko Kare muistetaan pamfletista Tähän on tultu (1967), jossa hän kärjekkäästi arvosteli Suomen puolueiden politiikkaa ja ennen muuta presidentti Urho Kekkosen ulkopoliittista linjaa.

Kantahämäläiset muistavat hänet myös Forssan lehden päätoimittajana ja lehden pitkäaikaisena kolumnistina.

Teokset

Toivo Pekkanen : kirjailijankuvan piirteitä. WSOY 1952

J. K. Paasikivi : valtakunnallinen elämäntyö. Kivi 1956

Yrjö Jylhä : runoilijan- ja soturinkohtalo. Otava 1957

Pukkisänky, pakinoita Lounais-Hämeestä (ja muualtakin). 1957

J. K. Paasikivi itsenäisyys – rauha – valtiollinen sivistys. Karisto 1960

Toivo Pekkasen ajatuksia. 1962

Tunnettuja suomalaisia = Well-known Finns, tekijät Jussi Pohjakallio, Kauko Kare; käännös Brad Absetz. Karisto 1962, 1963

Asiasta sanaan : suomalaisen asiaproosan tyylinäytteitä tarkasteluviitteineen, tekijät Seppo

Kahila ja Kauko Kare. Weilin+Göös 1965

Tähän on tultu: Paasikiven linjalta K-rintamaan. Alea-kirja 1967

Tähän on tultu 2: Paasikiven linjalta Kekkosen kolmanteen. Alea-kirja 1969

Kaljupäitä ja paljasjalkaisia yksikamarinen leikin kuvastimessa, tekijät Kauko Kare ja Seppo Sauri. Karisto 1969

Mehiläisen hunajaa, hämäläisestä auringonpaisteesta kiinalaiseen kuutamoon. 1970

Vihreä murha, salapoliisiromaani. Alea-kirja 1972 (salanimellä Antti Kaleva Keinonen)

Kalle Kähkönen – toripojasta talousneuvokseksi muistikuvia. 1973

Musta murha, salapoliisiromaani. Alea-kirja 1973 (salanimellä Antti Kaleva Keinonen)

Ammattina autokyyditys Suomen taksiliikenteen vaiheita. 1974

Tahko Pihkala legenda jo eläessään. WSOY 1975

Tähän on tultu, Ahti M. Salonen : raportti presidentinvaihdoksen välttämättömyydestä vakava- ja leikkimielisille äänestäjille. Alea-kirja 1977

Yrjö Kivimies 8.12.1899–18.3.1980 : muistojulkaisu / toimittanut Kauko Kare. Alea-kirja 1980

Paavo Susitaival: Aktivisti ei hellitä: tapahtumia, muistelmia, mielipiteitä 1917–1939; koonnut Kauko Kare. Karisto 1981

Vanha iloinen kirkonkyläni ja sen maanmainio väki : (Kaksiparran näkökulmasta). Alea-kirja 1983

Eino Leino – kansallisrunoilija elämän- ja kirjailijankohtalon luonnehdintaa. Alea-kirja 1985

EY – kyllä vai ei terveen järjen puolesta taloudellinen integraatio, maatalouden alueellinen kehitys, puoluevalta. Alea-kirja 1992

Terveen järjen puolesta: 2 : Alea-kirjan ja Nootin 25 vuotta. 1993

"Tieteen pyhä lehmä" korkeakoulu – matalapolitiikka. 1994

Vanhan Kuninkaankartanon iloiset vuodet (Hattulan Vesunnin kartano). Alea-kirja 1994

Käännöksiä

Gabriel Ferry: Metsäsissi. WSOY 1955

Honore de Balzac: Toursin kirkkoherra. Karisto 1960

Gustaf Mattsson: "Tänään": valittuja pakinoita, sarjasta valikoinut ja suomentanut sekä esipuheen kirjoittanut Kauko Kare. Karisto 1961

Gustaf Mattsson: Hyvä herrasväki: toinen sarja valittuja pakinoita, teoksesta valikoinut ja suomentanut Kauko Kare. Karisto 1967

Otto Kumenius: Viiden rintaman vastavakoilija / käsikirjoituksesta suomentanut Kauko Kare. Alea-kirja 1969, 1983

Erasmus Rotterdamilainen: Tyhmyyden ylistys. Karisto 1974

Honore de Balzac: Ukko Goriot Toursin kirkkoherra Herra Gobseck. 1985

Carl-Gustaf Lilius: Valta ja painajainen : poliittisia esseitä; suom. Kauko Kare ja Olavi Laine. Alea-kirja 1988

Magnus Lemberg: Hjalmar J. Procopé : isänmaanystävä ja maailmankansalainen; suomentaneet Kauko Kare ja Katariina Kare-Evans. Alea-kirja 1994

Lähteitä

Kauko Kare. Kirjasampo ([1])

Kauko Kare. Wikipedia ([2])

Seppo Konttinen. Eri mieltä Todenpuhuja Kauko Kareen elämä. Otava 2020 ISBN 978-951-1-36604-1

Matti Kurjensaari. Venäjän vanki – Kauko Kare. Teoksessa Kansakunnan kaapin päällä. 1969

Mikko Uola. Kauko Kare. Kansallisbiografia 6.9.2001 ([3])