Ero sivun ”Katuma” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 13: Rivi 13:
 Asuinalue sijaitsee kaupungin puistoalueella, jossa on venevalkama ja yleinen uimaranta sekä valaistu ulkoilureitti.
 Asuinalue sijaitsee kaupungin puistoalueella, jossa on venevalkama ja yleinen uimaranta sekä valaistu ulkoilureitti.


Ensimmäinen kaava tehtiin alueelle vuonna 1948, kun [[Sotka Oy|OTK:n Puuosakeyhtiö]] tarvitsi työntekijöilleen asuntoja. Rakennustyöt aloitettiin pian ja puolet neljä porraskäytävää käsittävästä kerrostalosta valmistui 1950 ja loput saatiin valmiiksi seuraavana vuonna. OTK tarvitsi toiminnan laajentuessa lisää työsuhdeasuntoja, mutta mahdollisuuksia lisärakentamiseen ei ollut. Tämän vuoksi OTK myi loppuosan tontista VVO:lle 70-luvun alussa.
Ensimmäinen kaava alueelle tehtiin vuonna 1948, kun [[Sotka Oy|OTK:n Puuosakeyhtiö]] tarvitsi työntekijöilleen asuntoja. Rakennustyöt aloitettiin pian ja puolet neljä porraskäytävää käsittävästä kerrostalosta valmistui 1950. Loput asunnoista saatiin valmiiksi seuraavana vuonna. OTK tarvitsi toiminnan laajentuessa lisää työsuhdeasuntoja, mutta mahdollisuuksia lisärakentamiseen ei ollut. Tämän vuoksi OTK myi loppuosan tontista VVO:lle 70-luvun alussa.


==== Osa muinaista historiaa  ====
==== Osa muinaista historiaa  ====

Versio 2. maaliskuuta 2014 kello 20.07

Katuman koulu
Kuva: Hannu Vallas

Katuma on kaupunginosa Hämeenlinnan eteläpuolella. Katuma sijaitsee samannimisen järven rannalla, Katisen ja Harvialan välissä.

<widget type="googlemap"> <marker lat="60.98627" lon="24.51028">Katuma</marker> </widget> 

Katuman asuinalue

Katuma on kerrostalovaltaista asuinaluetta, jossa asuu vajaa 1000 asukasta. Ensimmäiset kerrostalot rakennettiin Katumalle vuosina 1971 ja 1972 lähelle Katumajärven lounaisrantaa. Suurin osa kerrostaloista rakennettiin 1980-luvulla ja seuraavan vuosikymmenen alussa. Katumalla on päiväkoti ja neuvola, mutta ala-aste on lakkautettu. Ainoat yksityiset palvelut Katumalla ovat lähiöravintola, elintarvikekioski sekä Sininauha ry:n ylläpitämä kirpputori. Katuman kaupunginosaa ei ole vuosiin kehitetty, vaikka monia suunnitelmia alueen kehittämiseksi on tehtykin. Lähiöalueella on lukuisia kerrostaloja, joista osa on kaupungin vuokrataloja, mutta niitä on viime vuosina myyty. Uusia rivitaloja on rakennettu alueen itäkolkkaan vuosina 2010-2011 lähelle Katumajärven rantaa. Osasta kerrostaloja on näkymä Katumajärvelle.

Katumalla on toinen Hämeenlinnan kaupungin lähiökeskuksista. Lähiötyö tukee varsinkin maahanmuuttajataustaisten asukkaiden elämää ja helpottaa heidän asioimistaan viranomaisten kanssa.

 Asuinalue sijaitsee kaupungin puistoalueella, jossa on venevalkama ja yleinen uimaranta sekä valaistu ulkoilureitti.

Ensimmäinen kaava alueelle tehtiin vuonna 1948, kun OTK:n Puuosakeyhtiö tarvitsi työntekijöilleen asuntoja. Rakennustyöt aloitettiin pian ja puolet neljä porraskäytävää käsittävästä kerrostalosta valmistui 1950. Loput asunnoista saatiin valmiiksi seuraavana vuonna. OTK tarvitsi toiminnan laajentuessa lisää työsuhdeasuntoja, mutta mahdollisuuksia lisärakentamiseen ei ollut. Tämän vuoksi OTK myi loppuosan tontista VVO:lle 70-luvun alussa.

Osa muinaista historiaa

Katuman kaupunginosa sijaitsee Vanajaveden ja Katumajärven välisellä Vanajan kannaksella, joka ei kuulu valtakunnallisesti arvokkaaseen osaan Vanajaveden maisemakokonaisuutta. Mutta vuonna 2001 kannas on ollut mukana laaksoa koskeneissa selvityksissä, joissa on syvennetty tietämystä alueesta sekä sen liittymisestä osaksi laajempaa Vanajaveden laaksomaisemaa. Kannasalue kahden järven välissä on rantamaisemien takia arvokas. Alueelta löydetyt runsaat muinaisjäännökset kertovat vanhasta asutushistoriasta. Katuman eteläpuolella on koko Katumajärven maisemaan vaikuttava Mantereenvuoren linnavuori, joka on lailla suojeltua virkistyaluetta. Vastapäätä järven itärannalla on 17 m korkeampi Kappolanvuori. Katumalla on myös 117 m korkea Lammaskallio. Kirkonkulman koulun mäki, Kirkkokallio ja Tarvasmäki ovat lähellä Katumaa, samoin kuin Vanajan vanha kivikirkko muinaislöytöineen.

Lähteet

Vanajan historia I. Toim. Y.S. Koskimies ja Pekka Lampinen. ISBN 951-95296-2-4

Vanajan historia II. Toim. Raili Rytkönen. ISBN 951-95296-3-2

Vanajan historia III. Toim. Anna-Maaria Vilkuna. ISBN 95296-6-7

http://goo.gl/DSSj9

http://www.hameenlinna.fi/pages/58707/Hongisto/L1_1_Yleisk_arvio_Hong_280508.pdf

http://www.hameenlinna.fi/Sosiaalipalvelut/Lahiotyo/

Kaupunki kuvissa III. Hämeenlinna 2011