Ero sivun ”Kari Halme” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Sambo
(Ak: Uusi sivu: Suomalaisia runoja lauluiksi säveltävä Kari Halme on syntyjään lahtelainen (6.10.1954). Hän on asunut muissakin Päijät-Hämeen kunnissa: 90-luvulla Orimattilassa ja Vääks...)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(10 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Suomalaisia runoja lauluiksi säveltävä Kari Halme on syntyjään lahtelainen (6.10.1954). Hän on asunut muissakin Päijät-Hämeen kunnissa: 90-luvulla Orimattilassa ja Vääksyssä sekä vuodesta 2003 alkaen Sysmässä. Leipätyönään hän on tehnyt noin kolmenkymmenen vuoden ajan maalarin ja remonttimiehen hommia parin muun, kaupallisen alan lisäksi. Sävellys- ja laulutaiteilijana hän on toiminut jo vuosikymmenen verran esiintyen pienkonserteissa, seurakunnissa ja yksityistilaisuuksissa. Oman yrityksensä Mountain Melodyn kautta Kari Halme tuottaa, kustantaa ja hoitaa ohjelmapalvelua.
[[Tiedosto:Halme Kari.JPG|pienoiskuva|Kari Halme |alt=]]
Suomalaisia runoja lauluiksi säveltävä '''Kari Halme''' on syntyjään lahtelainen (6.10.1954). Hän on asunut muissakin Päijät-Hämeen kunnissa: 90-luvulla [[orimattila|Orimattilassa]] ja [[Vääksy|Vääksyssä]] sekä vuodesta 2003 alkaen [[Sysmä|Sysmässä]]. Leipätyönään hän on tehnyt noin kolmenkymmenen vuoden ajan maalarin ja remonttimiehen hommia parin muun, kaupallisen alan lisäksi. Sävellys- ja laulutaiteilijana hän on toiminut jo vuosikymmenen verran esiintyen pienkonserteissa, seurakunnissa ja yksityistilaisuuksissa. Oman yrityksensä Mountain Melodyn kautta Kari Halme tuottaa, kustantaa ja hoitaa ohjelmapalvelua.


Teostossa on yli sata julkaisematonta laulua, jotka hän on säveltänyt eri runoilijoiden teksteihin. Vuonna 1992 julkaistulla singlellä hän esittää kokonaan omat kappaleensa ’Jäin kaipaamaan’ ja ’Ystävyys’. Tuorein levytys on CD-single Aavikon kukka (2005) Kaarlo Sarkian runoista. 2004 oli J. L. Runebergin juhlavuosi. Halme juhlisti 200-vuotista kansallisrunoilijaamme kahdentoista laulun CD:llä nimeltä Joutsen lähteellä.
Teostossa on yli sata julkaisematonta laulua, jotka hän on säveltänyt eri runoilijoiden teksteihin. Vuonna 1992 julkaistulla singlellä hän esittää kokonaan omat kappaleensa Jäin kaipaamaan ja Ystävyys. Tuorein levytys on CD-single Aavikon kukka (2005) Kaarlo Sarkian runoista. 2004 oli J. L. Runebergin juhlavuosi. Halme juhlisti 200-vuotista kansallisrunoilijaamme kahdentoista laulun CD:llä nimeltä Joutsen lähteellä.


Luonnossa retkeilyä, kalastusta ja lukemista harrastavan miehen musiikki on hänen oman luonnehdintansa mukaan kansanomaista ja melodista suomalaista runomusiikkia, jossa on mukana myös iskelmällistä ja tanssittavaa tyyliä. ”Säveltäminen oli aluksi väkinäistä, vaikka jo 15-vuotiaana tein ensimmäisen sävellykseni. Mutta vuonna 1993, kristillisen heräämiseni aikoihin, luovuuden virta aukesi ja laulujen kirjoittamisesta tuli helpompaa ja lähes jokapäiväistä. Nopeimmat syntyvät jopa kymmenessä minuutissa.” Musiikin koulutusta hänellä on vain joitakin kursseja; ”elämä on tehnyt minusta sävellys- ja laulutaiteilijan”. Kotiseuturakkauttakin hän tunnustaa: ”Sävellän ja esitän mielelläni hämäläiseen luontoon liittyviä ja sopivia tekstejä. Lisäksi pyrin löytämään päijäthämäläisiä runontekijöitä."
Luonnossa retkeilyä, kalastusta ja lukemista harrastavan miehen musiikki on hänen oman luonnehdintansa mukaan kansanomaista ja melodista suomalaista runomusiikkia, jossa on mukana myös iskelmällistä ja tanssittavaa tyyliä. Säveltäminen oli aluksi väkinäistä, vaikka jo 15-vuotiaana tein ensimmäisen sävellykseni. Mutta vuonna 1993, kristillisen heräämiseni aikoihin, luovuuden virta aukesi ja laulujen kirjoittamisesta tuli helpompaa ja lähes jokapäiväistä. Nopeimmat syntyvät jopa kymmenessä minuutissa. Musiikin koulutusta hänellä on vain joitakin kursseja; elämä on tehnyt minusta sävellys- ja laulutaiteilijan. Kotiseuturakkauttakin hän tunnustaa: Sävellän ja esitän mielelläni hämäläiseen luontoon liittyviä ja sopivia tekstejä. Lisäksi pyrin löytämään päijäthämäläisiä runontekijöitä."


== Lisätietoa säveltäjästä Internetissä: ==


[http://www.sysma.fi/index.php?PAGE=108,529&COMPANY=1&AREA Hermon palvelu ja Mountain Melody]




[[Luokka:Vellamon vinkit]]
[[Luokka:Säveltäjät|Halme, Kari]]
[[Luokka:Säveltäjät]]
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]]
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]]
[[Category:Päijät-Häme-wiki]]

Nykyinen versio 29. toukokuuta 2023 kello 09.25

Kari Halme

Suomalaisia runoja lauluiksi säveltävä Kari Halme on syntyjään lahtelainen (6.10.1954). Hän on asunut muissakin Päijät-Hämeen kunnissa: 90-luvulla Orimattilassa ja Vääksyssä sekä vuodesta 2003 alkaen Sysmässä. Leipätyönään hän on tehnyt noin kolmenkymmenen vuoden ajan maalarin ja remonttimiehen hommia parin muun, kaupallisen alan lisäksi. Sävellys- ja laulutaiteilijana hän on toiminut jo vuosikymmenen verran esiintyen pienkonserteissa, seurakunnissa ja yksityistilaisuuksissa. Oman yrityksensä Mountain Melodyn kautta Kari Halme tuottaa, kustantaa ja hoitaa ohjelmapalvelua.

Teostossa on yli sata julkaisematonta laulua, jotka hän on säveltänyt eri runoilijoiden teksteihin. Vuonna 1992 julkaistulla singlellä hän esittää kokonaan omat kappaleensa Jäin kaipaamaan ja Ystävyys. Tuorein levytys on CD-single Aavikon kukka (2005) Kaarlo Sarkian runoista. 2004 oli J. L. Runebergin juhlavuosi. Halme juhlisti 200-vuotista kansallisrunoilijaamme kahdentoista laulun CD:llä nimeltä Joutsen lähteellä.

Luonnossa retkeilyä, kalastusta ja lukemista harrastavan miehen musiikki on hänen oman luonnehdintansa mukaan kansanomaista ja melodista suomalaista runomusiikkia, jossa on mukana myös iskelmällistä ja tanssittavaa tyyliä. Säveltäminen oli aluksi väkinäistä, vaikka jo 15-vuotiaana tein ensimmäisen sävellykseni. Mutta vuonna 1993, kristillisen heräämiseni aikoihin, luovuuden virta aukesi ja laulujen kirjoittamisesta tuli helpompaa ja lähes jokapäiväistä. Nopeimmat syntyvät jopa kymmenessä minuutissa. Musiikin koulutusta hänellä on vain joitakin kursseja; elämä on tehnyt minusta sävellys- ja laulutaiteilijan. Kotiseuturakkauttakin hän tunnustaa: Sävellän ja esitän mielelläni hämäläiseen luontoon liittyviä ja sopivia tekstejä. Lisäksi pyrin löytämään päijäthämäläisiä runontekijöitä."