Ero sivun ”Kantolan keksitehdas” versioiden välillä

Häme-Wikistä
p (yksi versio)
Rivi 18: Rivi 18:


Suonoja Kyösti: KULUTTAJAT RAKENTAVAT 3<br>KKn vuosikirja 1962, 1964<br>E-lehti 8/70, 1/77  
Suonoja Kyösti: KULUTTAJAT RAKENTAVAT 3<br>KKn vuosikirja 1962, 1964<br>E-lehti 8/70, 1/77  
https://onedrive.live.com/view.aspx?cid=650E10C28AC23526&resid=650E10C28AC23526%21183&app=Word&wdo=1


&nbsp;  
&nbsp;  


[[Category:Teollisuus]]
[[Category:Teollisuus]]

Versio 23. maaliskuuta 2014 kello 22.39

OTK:n Kantolan keksitehdas toimi Hämeenlinnan Kantolanniemessä vuodesta 1960. Nykyisin tehdas toimii yksityisessä omistuksessa ja tekee tuotteita Vanajan nimellä.

Tehtaan perustaminen

Osuustukkukauppa OTK suunnitteli jo Vanajan myllyn rakennusvaiheessa ns. leipätehdasta myllyn välittömään läheisyyteen. Lopulta päädyttiin keksien valmistukseen. Raaka-aineet voitiin puhaltaa putkea pitkin suoraan keksitehtaalle ja näin säästettiin kuljetuskustannuksista. Tehtaan vihkiäiset pidettiin 25.10.1960. Tuotanto-ohjelmaan otettiin heti alussa mukaan myös rinkelit. Helsingin Sörnäisissä toiminut OTK:n makaroni tuotanto siirrettiin myös Hämeenlinnaan uuden keksitehtaan tiloihin. Vuoden 1962 alkupuolella asennettiin toinen keksilinja sekä täytekeksi ja kuorrutuskoneet. Kovat keksit kuten Marie ja Cream Cracker valmistettiin keksilinjalla 1, joka toimi stanssi periaatteella. Murokeksit valmistettiin toisella kaksilinjalla valssissa. Kaksi vuotta myöhemmin kohotettiin rinkelikoneiston kapasiteettia. Lisäksi toimi korppulinja, jonka kuivatusuuni soveltui myös kakkujen valmistukseen.

Tuotanto

Tehdas työllisti noin 140 henkilöä 60-luvun aikana. Vuosikymmenen lopulla aloitettiin kääretorttujen tuotanto. Koneellistettu linja tuotti 20 000 kappaletta kääretorttuja kahdeksan tunnin työvuoron aikana. Vuoden 1969 tuotanto nousi 3,6 miljoonaan kilogrammaan ja liikevaihto 11,7 miljoonaan markkaan. Kotimaan myynnin lisäksi keksejä vietiin muihin Pohjoismaihin. Suosituin vientiartikkeli oli voileipäkeksit ja Ruotsiin vietiin paljon Bueno keksejä. Huomattavia määriä myytiin myös Japaniin ja Puolaan. Tehtaan johtajana toimi Rauno Eskola ja teknillisenä johtajana Pentti Kupari.

Nykytila

Keksitehdas päätyi fuusion myötä EKA yhtymälle ja edelleen Meiran alaisuuteen. Tehdas myytiin norjalaiselle Orclalle, joka kuitenkin keskitti koko tuotantonsa uudelle Göteborgin tehtaalle vuonna 2000. Hämeenlinnassa jatkui pienimuotoinen korppujen ja vohvelien tuotanto entisessä OTK:n keksitehtaassa.

Tietolähteet 

Kallenautio Jorma: EKA SUOMESSA, ISBN 951-30-9942-3
Tainio Tauno: OTK 1917-1967

Suonoja Kyösti: KULUTTAJAT RAKENTAVAT 3
KKn vuosikirja 1962, 1964
E-lehti 8/70, 1/77

https://onedrive.live.com/view.aspx?cid=650E10C28AC23526&resid=650E10C28AC23526%21183&app=Word&wdo=1