Ero sivun ”Kansallis-Osake-Pankin Lahden konttori” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Oudzei
(Kuvateksti tarkennettu ja kuva suurennettu 300 pikselin kokoiseksi)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(10 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:35 KUVKUVP2013002 4.jpg ‎|thumb|300px|Kansallis-Osake-Pankin Lahden konttori. [[Lahden kaupungimuseo]]n kuva-arkistosta peräisen olevan kuvan ottaja on tuntematon.]]
[[Tiedosto:35 KUVKUVP2013002 4.jpg ‎|thumb|300px|Kuva:Kansallis-Osake-Pankin Lahden konttori. Lahden kaupungimuseon kuva-arkistosta peräisen olevan kuvan ottaja on tuntematon.|alt=Kuvassa Kansallis-Osake-Pankin Lahden konttori]]
<br />
<br />
'''Kansallis-Osake-Pankki''' oli [[1889]]-[[1995]] toiminut suomalainen [[liikepankki]]. Se oli [[suomalaisuusliike|suomalaisuusliikkeen]] vastine [[Suomen Yhdyspankki|Suomen Yhdyspankille]]. Siihen liittyivät [[1933]] [[Luoto-Pankki]] ja [[1958]] [[Suomen Maatalous-Osake-Pankki]] sekä [[1992]] [[STS-pankki]].  [[1995]] Kansallis-Osake-Pankki ja [[Suomen Yhdyspankki]] sekä [[Unitas]] yhdistyivät ja niistä tuli [[Merita Pankki]]. [[1997]] [[Merita-Pankki]] ja [[Nordbanken]] yhdistyivät [[Merita-Nordbanken]]iksi. Kun [[2000]] [[Unibank]] ja Unibank ja [[Christiania Bank og Kreditkasse]] yhdistyivät  [[Merita-Nordbanken]]iin tuli uudesta pankista [[Nordea]], jonka toiminta Suomessa jatkaa Kansallis-Osake-Pankin ja [[Suomen Yhdyspankki|Suomen Yhdyspankin]] toimintaa.


==Kansallis-Osake-Pankki Päijät-Hämeessä==
Kansallis-Osake-Pankki tuli nykyiseen Päijät-Hämeeseen alkaen Lahdesta. Kansallis-Osake-Pankin toimitalo valmistui kaupungin parhaalle paikalle [[Lahden kauppatori|torin]] varteen vuonna 1913. Harmaa graniitti viestitti suomalaisuudesta, rakennuksen linnamainen muotokieli rahalaitoksen vakavaraisuudesta ja varmuudesta. Talon suunnitteli arkkitehti [[Vilho Penttilä]], joka sai piirtääkseen joukon muitakin Kansallis-Osake-Pankin toimitaloja, sillä hänet tunnettiin suomenmielisenä ja -kielisenä. Vuonna 1964 rakennus purettiin puoliksi uudisosan tieltä. Samalla osa sen hienoista, taiteilija [[Into Saxelin]]in veistämistä julkisivuveistoksista tuhoutui. Talossa toimi alusta pitäen myös [[Posti Lahdessa|Lahden pääposti]]. Se muutti [[Mariankatu|Mariankadun]] uuteen postitaloon vuonna 1959.
 
Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin toimintaa Päijät-Hämeessä jatkavalla Nordealla on maakunnassa seitsemän konttoria, joista kaksi on Lahdessa


Kansallis-Osake-Pankki tuli nykyiseen Päijät-Hämeeseen alkaen Lahdesta. Kansallis-Osake-Pankin toimitalo valmistui kaupungin parhaalle paikalle [[Lahden kauppatori|torin]] varteen vuonna 1913. Harmaa graniitti viestitti suomalaisuudesta, rakennuksen linnamainen muotokieli rahalaitoksen vakavaraisuudesta ja varmuudesta. Talon suunnitteli arkkitehti [[Vilho Penttilä]], joka sai piirtääkseen joukon muitakin Kansallis-Osake-Pankin toimitaloja, sillä hänet tunnettiin suomenmielisenä ja -kielisenä. Vuonna 1964 rakennus purettiin puoliksi uudisosan tieltä. Samalla osa sen hienoista, taiteilija [[Into Saxelin]]in veistämistä julkisivuveistoksista tuhoutui. Talossa toimi alusta pitäen myös Lahden pääposti. Se muutti Mariankadun uuteen postitaloon vuonna 1959.


==Lähteet==
==Lähteet==
Rivi 14: Rivi 14:


[[Luokka:Muut rakennukset]]
[[Luokka:Muut rakennukset]]
[[Luokka:Lahti]]
[[Luokka:Lahti]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.40

Kuvassa Kansallis-Osake-Pankin Lahden konttori
Kuva:Kansallis-Osake-Pankin Lahden konttori. Lahden kaupungimuseon kuva-arkistosta peräisen olevan kuvan ottaja on tuntematon.


Kansallis-Osake-Pankki tuli nykyiseen Päijät-Hämeeseen alkaen Lahdesta. Kansallis-Osake-Pankin toimitalo valmistui kaupungin parhaalle paikalle torin varteen vuonna 1913. Harmaa graniitti viestitti suomalaisuudesta, rakennuksen linnamainen muotokieli rahalaitoksen vakavaraisuudesta ja varmuudesta. Talon suunnitteli arkkitehti Vilho Penttilä, joka sai piirtääkseen joukon muitakin Kansallis-Osake-Pankin toimitaloja, sillä hänet tunnettiin suomenmielisenä ja -kielisenä. Vuonna 1964 rakennus purettiin puoliksi uudisosan tieltä. Samalla osa sen hienoista, taiteilija Into Saxelinin veistämistä julkisivuveistoksista tuhoutui. Talossa toimi alusta pitäen myös Lahden pääposti. Se muutti Mariankadun uuteen postitaloon vuonna 1959.

Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin toimintaa Päijät-Hämeessä jatkavalla Nordealla on maakunnassa seitsemän konttoria, joista kaksi on Lahdessa


Lähteet

  • Suomenkielinen Wikipedia, artikkeli Kansallis-Osake-Pankki
  • Niskanen, Riitta. Lahden kaupunginmuseo.


Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kansallis-Osake-Pankin_Lahden_konttori&oldid=40921”