Kankaantausta

Häme-Wikistä
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Kuva: Hannu Vallas

Kankaantausta on kaupunginosa Hämeenlinnan eteläpuolella. Lännessä sitä rajaa Hattelmalantie, pohjoisessa Ahvenisto ja Myllymäki, idässä VanajavesiHattelmalanharju erottaa sen Hattelmalan kylästä.

Ladataan karttaa...

 

Vanha Kankaantaka

Vanha Kankaantaan kyläkeskus sijaitsi Visamäen ja entisen Hattelmalan sairaalan välisessä maastossa. Vuoden 1890 isojaossa määrättiin Kankaantaan kylän Nuori-Lapion talo siirrettäväksi kyläkeskuksesta kilometrin verran etelään Hakovuoren juurelle, Jaakkolan talo punaiselle portille ja Markkulan talo läheiselle pellolle. Punainen portti eli "Punaportti" oli Vanajan ja Hämeenlinnan kaupungin välinen raja. Kun kaupunki pyrki 1900-luvun alussa laajentamaan alueitaan maalaiskuntaan - lähinnä Hätilän ja Ojoisten suuntaan - huomasi se Jaakkolan maille syntyneen esikaupunkimaisen asutuksen. Kaupasta Jaakkolan tilan omistajan kanssa sovittiin vuonna 1917. Kaupunki sai siitä 79 hehtaaria uutta maata. Kuitenkaan Vanajan kunnan kanssa ei päästy sopimukseen hallinnollisten vastuiden jakamisesta, joten kaupunki sai tyytyä Jaakkolan maista saataviin vuokratuloihin.

Vanajan kunta halusi päästä eroon Punaportille kehittyneestä köyhälistöasutuksesta. Punaportti ja koko Kankaantausta liitettiin vasta vuoden 1948 alueliitoksessa kaupunkiin. Kankaantaan kyläkeskus oli 1930-luvulle tultaessa säilyttänyt vanhan kylärakenteensa. Vuonna 1928 perustetulle piirimielisairaalalle haettiin tonttia veden ja hyvien kulkuyhteyksien läheisyydestä. Nuoren-Lapion tilaa pidettiin hyvänä paikkana, jota sosiaalihallituksen arkkitehti Aulis Kalma suositteli. Sairaala osti lisäksi vuonna 1937 Vanhan-Lapion maatilan, jonka päärakennukset sijaitsivat sairaalan koillispuolella. Sen 1800-luvun lopulla rakennettu päärakennus on säilynyt ja muodostaa alueen historiallisen keskuksen.

Uusi Kankaantaka

Uuden pientaloalueen asemakaavan laati kaupungin asemakaava-arkkitehti Mika Erno. Linnunradan asemakaava on vuodelta 1951, ja sen rakennukset ovat Puutalo Oy:n tyyppitaloja 1950-luvun puolivälistä. Yksikerroksiset vaakalaudalla verhotut yhden perheen talot sijaitsev

Kankaantaustan koulu

at vinosti katulinjaan nähden.

Kankaantaustassa on vuosikymmenten varrella rakennettu omakoti- ja rivitaloja. Alue on pääsääntöisesti pientaloaluetta. Kankaantaustantien varren rivitalot ovat pääasiassa 1970- ja 1980-luvuilta. Vanhin rivitalo on valmistunut 1961 ja se on yksi Hämeenlinnan vanhimmista rivitaloista.

Kankaantaustan koulu aloitti toimintansa vuokrahuoneissa vuonna 1893. Koulutalo rakennettiin vuonna 1894. Erillinen alakansakoulu valmistui 1938. Vuonna 1944 koulua käytettiin sairaalana. Pihalla on punainen hirsinen pieni rakennus vuodelta 1924. Koulu lakkautettiin vuonna 2009. Hämeenlinnan kaupunki on tehnyt asemakaavan muutoksen entisen koulun tontille:"Asemakaavan tarkoituksena on muuttaa entisen Kankaantaustan koulun yleistenrakennusten korttelialue vastaamaan nykyistä ja ajateltua tulevaa käyttöä. Tarkoituksena on osoittaa suunnittelualueelta aluevarauksia pientalomaiselle rakentamiselle sekä ratkaista vanhojen rakennusten suojelutarve ja tuleva käyttötarkoitus."

Entinen Siipikarjanhoitokoulu eli ns. kanakoulu on rakennettu 1929. Kaksikerroksinen, klassisistinen rakennus on remontoitu Wisahovi-nimiseksi ravintola- ja kokoustilaksi ja siinä toimii pitopalvelu Tasolounas. 


Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Vilkuna, Anna-Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7
http://www.hameenlinna.fi/pages/28128/HML_kaupunginosat_väripohja.pdf