Kalle Kajander

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 14. kesäkuuta 2012 kello 14.04 – tehnyt Omv (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Elämänvaiheet

Kansankirjailija Kalle Kajander syntyi Hausjärvellä maaliskuun 14. päivänä 1862 ja kuoli joulukuun 3. päivänä 1928. Hänen isänsä, Karl Gustaf Kajander, oli rakennusmestari ja äitinsä maanviljelijän tytär Beata Kristiina o.s. Backberg. Koulua Kalle Kajander kävi Helsingin Suomalaisessa Alkeisopistossa, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1882. Hän pääsi opiskelemaan Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteelliseen tiedekuntaan, mutta keskeytti opinnot vuonna 1890. Kajander muutti takaisin Hausjärvelle, missä hänen isänsä luovutti hänelle kotitalon isännyyden vuonna 1893. Ensi töikseen, vuonna 1895, Kalle Kajander rakennutti Hikiän aseman läheisyyteen sijaitsevalle tilalle uuden päärakennuksen. Kajander ystävystyi sekä Juhani Ahon että Eero Järnefeltin kanssa. Kumpikin ystävyyssuhde johti yhteisiin metsästysretkiin Hausjärven metsissä. Aholta Kajander sai vaikutteita ja tukea kirjallisiin töihinsä. Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt asuivat Hausjärvellä muutaman vuoden. Vuonna 1889 Kajander pyöräili Pariisiin maailmannäyttelyyn. Vuonna 1897 Kajander ja Juhani Aho lähtivät Saksan Kölnistä yhteiselle pyöräretkelle Firenzeen. Aho ei tosin nilkkavaivan vuoksi kyennyt saattamaan matkaa päätökseen. Kajander teki myös muita pyöräretkiä Eurooppaan ja kirjoitti matkoistaan hän kuvauksia Uuteen Suomettareen. Matkojensa innoittamana Kajander opiskeli ranskan kielen.

Kirjallisuus

Kajander kirjoitti toisaalta kansanelämän kuvauksia, toisaalta satiirisia kertomuksia epäkohdiksi kokemistaan ilmiöistä. Teoksissa on havaittavissa moralisoiva ote, jolla kirjailija pyrki osoittamaan hyviä ja huonoja elämäntapoja. Kajanderin ensimmäisessä kertomuksessa Kun talonpojasta tuli herra, talonpoika ryhtyy viettämään säädylleen sopimattoman leveää elämää metsäkaupoilla rikastuttuaan. Teoksen maailmankuvassa herruuteen kohottautuminen näyttäytyy vääränä ja nousukasmaisena. Se saa aikaan vain työnteon välttelyä ja nautinnonhaluisuutta. Hyveeksi teoksessa osoitetaan oman aseman mukaisen elämän toteuttaminen. Kajanderin kertomukset ovat ilmestyneet kahtena kokoelmana: Pahkakuppi vuonna 1902 ja Yhden ainoan kerran vuonna 1911. Kajanderin Valitut teokset ilmestyi vuonna 1955. Siihen sisältyivät Kajanderin elämäkerta sekä novellit Kun talonpojasta tuli herra sekä Kunnanmiehiä ja kokoelmat Pahkakuppi sekä Yhden ainoan kerran. Omien kirjallisten tuotostensa lisäksi Kajander toimi suomentajana. 

Teokset

Kun talonpojasta tuli herra, 1897
Kunnanmiehiä, 1899.
Metsät ja yhtiöt, 1901.
Pahkakuppi ynnä muita kertomuksia, 1902.
Säästä metsääsi! 1903.
Nälkämailta. Kuvia ja havaintoja Koillis-Suomesta nälkävuodelta 1903.
Valo. Kuvaus Raja-Karjalasta, 1905.
Yhden ainoan kerran. Novelleja 1911.
Valitut teokset, 1955.

Suomennokset

Konni Zilliacus: Intiaanisota. Kertomuksia Yhdysvaltain rajamaista, 1899.
Avarassa maailmassa. Matkustuksia ja seikkailuja vieraissa maissa, 1900.
Cecilia Bååth-Holmberg: Giuseppe Garibaldi, 1900.
Sven Hedin: Seikkailuja Tibetissä, 1906.
Fridtjuv Berg: Troian sota, 1908.
Georg Brandes: Ferdinand Lassalle, 1909.
P. J. Rösiö: Mullista, 1912.
Pehr Bolin: Poikien maanviljelyskirja, 1914.

Lähteet