Ero sivun ”Juho Kusti Paasikivi” versioiden välillä

Häme-Wikistä
p (yksi versio)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(18 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Juho Kusti Paasikivi (Johan Gustav Hellsten) syntyi Kosken Huljalan kylässä 27.11.1870 ja kuoli Helsingissä 14.12.1956. Hänen vanhempansa olivat tamperelainen kauppiaspariskunta Johan August Hellsten ja Karolina Wilhelmiina (os. Selin), ja Juho oli heidän ainoa poikansa. Paasikivi oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, kolmen hallituksen pääministeri ja Suomen tasavallan seitsemäs presidentti vuosina 1946–1956. Paasikiven ensimmäinen puoliso oli Anna Matilda Forsman (vuosina 1897–1931), toinen Allina (Alli) Valve (vuosina 1934–1956). Lapset olivat Annikki (1898–1950), Wellamo (1900–1966), Juhani (1901–1942) ja Varma (1903–1941).  
'''Juho Kusti Paasikivi'''  (1870- 1956) on  tunnetuimpia Lahdessa syntyneitä henkilöitä, vaikka hänen kotipaikakseen kirkonkirjoissa onkin merkitty Tampere. Hänen ristimänimensä oli  Johan Gustaf Hellstén. Suomalaisen nimen hän otti käyttöön vuonna 1885, omasta tahdostaan, 15-vuotiaana koulupoikana. Juho Kusti syntyi vanhempiensa Lahden matkalla Kosken pitäjän Kulma-Seppälän talossa. Hänen isänsä oli tamperelainen kauppias '''J. A. Hellstén''' ja äitinsä valkeakoskelainen talontytär '''Karolina Vilhelmina Selin'''.
== Nuoruusvuodet ja opiskelu ==


==== Lyseolainen  ====
Juho Kustin äiti, Karolina, kuoli toukokuussa 1875. Leskeksi jäänyt Kauppias Hellstén muutti ainoan poikansa kanssa Lahteen pojan ollessa 5-vuotias samana vuonna. Lahdessa Hellstén perusti kangaskaupan ja laajensi liiketoimiaan. Muutama vuosi Lahteen saapumisen jälkeen hän kuitenkin menehtyi, ja Juho Kusti jäi täysorvoksi 14-vuotiaana vuonna 1874. Juho Kusti oli lahjakas oppilas ja pääsi jatkamaan opintojaan Hämeenlinnan normaalilyseoon. Yliopistourallaankin hänen opintonsa etenivät nopeasti ja menestyksekkäästi. Lakitieteen tohtoriksi hän valmistui vuonna 1901, jonka jälkeen hän toimi hetken yliopisto-opettajana. Lopulta Paasikivi hylkäsi juristin uran ja siirtyi pankkialalle. Hän työskenteli Kansallis-osake-pankin pääjohtajana 1914 - 1934.


Paasikivi menetti nelivuotiaana äitinsä ja isänsäkin 13-vuotiaana. Hänen tätinsä Kaisa Hagman tuli hänen huoltajakseen. Juho kävi kansakoulun Hollolassa ja isä lähetti hänet [[Hämeenlinna|Hämeenlinnaan]] oppikouluun. [[Hämeenlinnan lyseo|Lyseon]] lukiolaisena, vuonna 1887 hän suomensi  sukunimensä Paasikiveksi ajan suomalaisuusaatteen mukaisesti. Lyseon kuuluisia opiskelijoita olivat myös [[Jean Sibelius|Jean Sibelius]] ja [[Eino Leino|Eino Leino]]. Juho Paasikivi osoittautui hyvin lahjakkaaksi ja hyvämuistiseksi ja oli luokkansa priimus. Hän soitti erinomaisesti viulua, johti konventin kuoroa ja oli hyvä voimistelija. Ylioppilastutkinnon Paasikivi suoritti vuonna 1890 erinomaisin arvosanoin, ja tutkintoon kuuluivat myös kaikki ylimääräiset kielet.
== Toiminta Lahdessa ==


==== Yliopistoon ====
Lahdessa Juho Kusti Paasikivi vaikutti vahvasti paikkakunnan koulutuspolitiikkaan. Jo yliopistovuosinaan hän oli edistämässä [[Lahden kansanopisto|Lahden kansanopiston]] perustamishanketta, ja kun opisto viimein saatiin rakennettua Lahden kauppalaan 1893, hän luennoi siellä muun muassa kansallistaloudesta. Myös Paasikiven kihlattu, '''Anna Forsman''', opetti opistolla.  Toinen hanke, jossa Paasikivi oli mukana, oli yksityisen oppikoulun perustaminen Lahteen. Vuonna 1896 Paasikivi piti vihkiäispuheen Lahden yhteiskoulun avajaisissa. Ensimmäisenä lukuvuonna, 1897 – 1898 Juho Kusti ja hänen Anna-vaimonsa opettivat koulussa. Paasikivi toimi koulun laulunopettajana. Lahdessa asuessaan Paasikivi toimi myös Asikkalassa nimismiehenä.


Yliopistossa Paasikivi valmistui kahdessa vuodessa filosofian kandidaatiksi pääaineenaan Venäjän historia, kieli ja kirjallisuus. Hän opiskeli myös Suomen ja Pohjoismaiden historiaa. Sen jälkeen Paaiskivi luki lakia ja valmistui molempien oikeuksien tohtoriksi vuonna 1901. Hän puhui sujuvasti viittä eri kieltä: venäjää, ruotsia, ranskaa, saksaa ja latinaa. Opiskelujensa ohessa hän oli aktiivinen osakuntalainen, Uuden Suomettaren kirjoittaja, käräjäoikeusavustaja, Pellervo-Seuran lainopillisena sihteerinä, nimismiehenä j.n.e.  
== Perhe ==
Juho Kusti Paasikivi ja Anna Forsman avioituivat vuonna 1897. Tästä liitosta lapsia syntyi neljä: '''Annikki''', '''Juhani''', '''Wellamo''' ja '''Varma'''. Anna-vaimo menehtyi tuberkuloosiin vuonna 1931. Toisen avioliiton Paasikivi solmi neljä vuotta myöhemmin, 65-vuotiaana, Kansallis-osake-pankissa työskennelleen '''Alli Valveen''' kanssa.
Poliittinen ura
Paasikivi edusti vanhasuomalaisten edustajana valtiopäivillä kausina 1904 - 1905 ja 1910 – 1913. Pääministeriksi hän toimi kolmessa hallituksessa, vuosina 1918, 1944 – 1945 ja 1945 – 1946. Paasikivi valittiin presidentiksi sodan jälkeen ja johti maata vuoteen 1956 asti. Hän teki myös merkittävän työn rauhanneuvottelijana sota-aikana.


==== Eduskuntaan  ====
== Lähteet ==
 
*Järvinen, Olli: Tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi. Teoksessa: Järvinen, Olli (1965): Lahti ennen meitä. Hämeenlinna : Karisto Oy, 1965.
Paasikivi valittiin eduskuntaan vuonna 1907. Senaattoriksi hän nousi vuonna 1908; hänet valittiin Hjeltin senaattiin valtiovaraintoimituskunnan päälliköksi eli niin sanotuksi finanssisenaattoriksi. Hänen tärkeimmäksi talouspoliittiseksi kysymyksekseen nousi ulkomaisen lainan hankkiminen Suomen menojen kattamiseksi. Suomen itsenäistymisen aikoihin Paasikivi kuului monarkian kannattajiin. Hän liittyi Suomalaisen puolueen seuraajaksi vuonna 1918 perustettuun Kokoomukseen. Suomeen valittiin kuningas, mutta Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan Paasikiven hallitus erosi ja Suomi alkoi ajautua kohti tasavaltaa. Juho Paasikivi toimi rauhanneuvottelijana 1920-, 1930- ja 1940-luvuilla moneen otteeseen. Hän oli myös kolmen hallituksen pääministeri.
*Kataja, Annamaija: Itsenäisen Suomen presidentit. Gummerus; Jyväskylä; 1994.Polvinen, Tuomo: J. K. Paasikivi. 1 : 1870-1918: valtiomiehen elämäntyö, Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1989.
 
<br>
==== Presidentiksi  ====
[[Luokka: Lahtelaiset|Paasikivi, Juho Kusti]]
 
[[Luokka: Merkkihenkilöt|Paasikivi, Juho Kusti]]
Vuonna 1946 presidentti Mannerheim erosi virastaan, jolloin Paasikivi valittiin hänen paikalleen&nbsp;loppukaudeksi. Normaaleja valitsijamiesvaaleja ei pidetty, vaan vaalin suoritti eduskunta poikkeuslailla.&nbsp;Paasikivi&nbsp;voitti&nbsp;vuonna 1950 presidentinvaalit ylivoimaisesti.&nbsp;Hän avasi Helsingin olympialaiset vuonna 1952, ja niistä olympialaisista on muistoja Hämeenlinnan [[Ahveniston_urheilukeskus|Ahvenisto]]lla.  
[[Luokka: Valtiopäivämiehet|Paasikivi, Juho Kusti]][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]
 
Juho Kusti Paasikivi&nbsp;muistetaan erityisesti Suomen idän suhteissa poliittisen realismin painottajana ja Suomen sotien jälkeisen ulkopolitiikan eli&nbsp;"Paasikiven linjan" luojana. Vuonna 1958 Jan-Magnus Janssonin johdolla perustettu Paasikivi-seura pyrkii&nbsp;vaalimaan Paasikiven poliittista perintöä ja tekemään tunnetuksi sen mukaista puolueettomuuspolitiikkaa. Paasikivi-seuran alajaosto toimii myös Hämeenlinnassa.&nbsp;
 
Juho Kusti Paasikivi julkaisi useita muistelmateoksia muun muassa sortovuosilta. Hän kirjoitti myös Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939-1941 ja julkaisi puhekokoelman Paasikiven linja. Paasikiven päiväkirjat valaisivat lisää suurmiehen henkilökuvaa.
 
Hämeenlinnan kaupunki on antanut [[Vanajavesi|Vanajan rantaa]] sivuavan monikaistaisen ohitustien nimeksi Paasikiventie. Hänen muistolaattansa on Hämeenlinnan lyseon seinällä.
 
==== Lähteet  ====
 
Hämeenlinnalaisia 1639 - 1989. Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4
 
http://goo.gl/C9eeC
 
[[Category:Merkkihenkilöt|Paasikivi, Juho Kusti]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.26

Juho Kusti Paasikivi (1870- 1956) on tunnetuimpia Lahdessa syntyneitä henkilöitä, vaikka hänen kotipaikakseen kirkonkirjoissa onkin merkitty Tampere. Hänen ristimänimensä oli Johan Gustaf Hellstén. Suomalaisen nimen hän otti käyttöön vuonna 1885, omasta tahdostaan, 15-vuotiaana koulupoikana. Juho Kusti syntyi vanhempiensa Lahden matkalla Kosken pitäjän Kulma-Seppälän talossa. Hänen isänsä oli tamperelainen kauppias J. A. Hellstén ja äitinsä valkeakoskelainen talontytär Karolina Vilhelmina Selin.

Nuoruusvuodet ja opiskelu

Juho Kustin äiti, Karolina, kuoli toukokuussa 1875. Leskeksi jäänyt Kauppias Hellstén muutti ainoan poikansa kanssa Lahteen pojan ollessa 5-vuotias samana vuonna. Lahdessa Hellstén perusti kangaskaupan ja laajensi liiketoimiaan. Muutama vuosi Lahteen saapumisen jälkeen hän kuitenkin menehtyi, ja Juho Kusti jäi täysorvoksi 14-vuotiaana vuonna 1874. Juho Kusti oli lahjakas oppilas ja pääsi jatkamaan opintojaan Hämeenlinnan normaalilyseoon. Yliopistourallaankin hänen opintonsa etenivät nopeasti ja menestyksekkäästi. Lakitieteen tohtoriksi hän valmistui vuonna 1901, jonka jälkeen hän toimi hetken yliopisto-opettajana. Lopulta Paasikivi hylkäsi juristin uran ja siirtyi pankkialalle. Hän työskenteli Kansallis-osake-pankin pääjohtajana 1914 - 1934.

Toiminta Lahdessa

Lahdessa Juho Kusti Paasikivi vaikutti vahvasti paikkakunnan koulutuspolitiikkaan. Jo yliopistovuosinaan hän oli edistämässä Lahden kansanopiston perustamishanketta, ja kun opisto viimein saatiin rakennettua Lahden kauppalaan 1893, hän luennoi siellä muun muassa kansallistaloudesta. Myös Paasikiven kihlattu, Anna Forsman, opetti opistolla. Toinen hanke, jossa Paasikivi oli mukana, oli yksityisen oppikoulun perustaminen Lahteen. Vuonna 1896 Paasikivi piti vihkiäispuheen Lahden yhteiskoulun avajaisissa. Ensimmäisenä lukuvuonna, 1897 – 1898 Juho Kusti ja hänen Anna-vaimonsa opettivat koulussa. Paasikivi toimi koulun laulunopettajana. Lahdessa asuessaan Paasikivi toimi myös Asikkalassa nimismiehenä.

Perhe

Juho Kusti Paasikivi ja Anna Forsman avioituivat vuonna 1897. Tästä liitosta lapsia syntyi neljä: Annikki, Juhani, Wellamo ja Varma. Anna-vaimo menehtyi tuberkuloosiin vuonna 1931. Toisen avioliiton Paasikivi solmi neljä vuotta myöhemmin, 65-vuotiaana, Kansallis-osake-pankissa työskennelleen Alli Valveen kanssa. Poliittinen ura Paasikivi edusti vanhasuomalaisten edustajana valtiopäivillä kausina 1904 - 1905 ja 1910 – 1913. Pääministeriksi hän toimi kolmessa hallituksessa, vuosina 1918, 1944 – 1945 ja 1945 – 1946. Paasikivi valittiin presidentiksi sodan jälkeen ja johti maata vuoteen 1956 asti. Hän teki myös merkittävän työn rauhanneuvottelijana sota-aikana.

Lähteet

  • Järvinen, Olli: Tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi. Teoksessa: Järvinen, Olli (1965): Lahti ennen meitä. Hämeenlinna : Karisto Oy, 1965.
  • Kataja, Annamaija: Itsenäisen Suomen presidentit. Gummerus; Jyväskylä; 1994.Polvinen, Tuomo: J. K. Paasikivi. 1 : 1870-1918: valtiomiehen elämäntyö, Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1989.


Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Juho_Kusti_Paasikivi&oldid=39641”