Ero sivun ”Johan Spelt (Kuormarenki)” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Porvoolainen kuormarenki ei kuollut sodassa, vaikkakin sodan aikana, vaan hän kuoli ilmeisesti kuumetautiin matkalla kohti Pohjanmaata ja hänet haudattiin Hauhon kirkkomaahan. J.L. Runebergin runoelmassa Vänrikki Stoolin tarinat on omistettu yksi runo myös kuormarengille tai -rengeille. Kuormarengin nimi on Spelt - ja Kokkalan löytämän kuormarengin voisi nimetä esimerkiksi Johan Speltiksi. Runeberg loi rengistään kansallisromanttisen hahmon, jollaisia renkejä tuskin oli montakaan Suomen armeijassa. | Porvoolainen kuormarenki ei kuollut sodassa, vaikkakin sodan aikana, vaan hän kuoli ilmeisesti kuumetautiin matkalla kohti Pohjanmaata ja hänet haudattiin Hauhon kirkkomaahan. J.L. Runebergin runoelmassa Vänrikki Stoolin tarinat on omistettu yksi runo myös kuormarengille tai -rengeille. Kuormarengin nimi on Spelt - ja Kokkalan löytämän kuormarengin voisi nimetä esimerkiksi Johan Speltiksi. Runeberg loi rengistään kansallisromanttisen hahmon, jollaisia renkejä tuskin oli montakaan Suomen armeijassa. | ||
Kuormarengit saattoivat olla esim. hämäläistalojen renkiä, mutta myös torppareita, poikia ja jopa isäntiä. Eikä isänniltä aina kysytty, halusivatko he antaa hevosensa armeijan käyttöön. Hevosia ja renkejä yksinkertaisesti vain otettiin tarpeen mukaan. Pahimmillaan tilanne oli se, että rengit joutuivat kulkemaan viikkokausia armeijan mukana ja niin renki kuin hevonen saattoivat menettää henkensä ankarissa oloissa, joissa keväällä 1808 liikuttiin. | Kuormarengit saattoivat olla esim. hämäläistalojen renkiä, mutta myös torppareita, poikia ja jopa isäntiä. Eikä isänniltä aina kysytty, halusivatko he antaa hevosensa armeijan käyttöön. Hevosia ja renkejä yksinkertaisesti vain otettiin tarpeen mukaan. Pahimmillaan tilanne oli se, että rengit joutuivat kulkemaan viikkokausia armeijan mukana ja niin renki kuin hevonen saattoivat menettää henkensä ankarissa oloissa, joissa keväällä 1808 liikuttiin. Onnekkaat rengit pääsivät takaisin jo viiden vuorokauden päivämatkan päästä, jossa olivat ensimmäiset armeijan makasiinit, joihin tavaraa vietiin. | ||
== Lähteitä == | == Lähteitä == | ||
Versio 3. toukokuuta 2022 kello 10.58
Hauholaislähtöinen Matti Kokkala teki blogissaan mielenkiintoisen havainnon, joka liittyy Suomen sotaan (1808 - 1809) ja Hauhoon. Kuolleiden ja haudattujen luetteloista ei löydy hauholaisia! Vain yksi tuntematon Porvoon rakuunarykmentin kuormarenki kuoli Hauhon Vitsiälässä 12.3.1808 eli sodan alkuvaiheessa, jolloin Suomen armeija (tai Ruotsin armeija Suomessa) oli vetäytymässä kohti Pohjanmaata. Hämeenlinnasta oli lähdetty 7.3. eli viisi päivää aiemmin.
Kokkalan päätelmä on, että hauholaiset taisivat selvitä sodasta vähin uhrein, mikä voi pitää paikkansa. Suomen sodassa kuolleista ei tiettävästi ole löydetty listoja, vaikka jostain Kansallisarkiston uumenista ne saattavat löytyäkin. On vaikea silti uskoa, että yksikään hauholainen sotilas tai upseeri ei olisi kuollut edes tauteihin tai pakkaseen.
Porvoolainen kuormarenki ei kuollut sodassa, vaikkakin sodan aikana, vaan hän kuoli ilmeisesti kuumetautiin matkalla kohti Pohjanmaata ja hänet haudattiin Hauhon kirkkomaahan. J.L. Runebergin runoelmassa Vänrikki Stoolin tarinat on omistettu yksi runo myös kuormarengille tai -rengeille. Kuormarengin nimi on Spelt - ja Kokkalan löytämän kuormarengin voisi nimetä esimerkiksi Johan Speltiksi. Runeberg loi rengistään kansallisromanttisen hahmon, jollaisia renkejä tuskin oli montakaan Suomen armeijassa.
Kuormarengit saattoivat olla esim. hämäläistalojen renkiä, mutta myös torppareita, poikia ja jopa isäntiä. Eikä isänniltä aina kysytty, halusivatko he antaa hevosensa armeijan käyttöön. Hevosia ja renkejä yksinkertaisesti vain otettiin tarpeen mukaan. Pahimmillaan tilanne oli se, että rengit joutuivat kulkemaan viikkokausia armeijan mukana ja niin renki kuin hevonen saattoivat menettää henkensä ankarissa oloissa, joissa keväällä 1808 liikuttiin. Onnekkaat rengit pääsivät takaisin jo viiden vuorokauden päivämatkan päästä, jossa olivat ensimmäiset armeijan makasiinit, joihin tavaraa vietiin.
Lähteitä
Kuormarenki. Vänrikki Stoolin tarinat. Wikiaineisto ([1])
Matti Kokkala. Tuntematon Suomen sodan uhri Vitsiälässä keväällä 1808. Entisajan ihmisistä ja tapahtumista 5.2.2022 ([2])
Hauhon seurakunnan arkisto. Kuolleiden ja haudattujen luettelot (1798-1817). Kansallisarkisto ([3])