Johan Henrik Munck

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 8. huhtikuuta 2022 kello 13.20 – tehnyt Kaunislehto (keskustelu | muokkaukset)

Mikkelissä syntynyt aatelinen ja Hämeen ja Uudenmaan maaherrana tunnetuksi tullut Johan Henrik Munck (1748 - 1817) oli ennen maaherraksi tuloaan mm. Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n armeijan lääkintätoimesta vastaava kenraaliadjutantti, joka sai virkansa Kustaa III:n Venäjää vastaan aloittaman sodan aikana (1788-1790).

Ennen sotaa hän oli toiminut Kustaa III:n leskiäidin turvana Leskikuningattaren henkirykmentin majurina ja everstiluutnanttina (1780-1788), mihin virkaan hän oli puolestaan kohonnut Hämeen jalkaväkirykmentistä, johon hän oli päässyt alikapteeniniksi vuonna 1776. Kapteeniksi hän kohosi vuonna 1778 ja ns. 2. majuriksi vuonna 1779. Vapaaherran arvon Munck sai vuonna 1780 samaan aikaan kuin veljensä Adolf Fredrik, joka oli Kustaa III:n hovitallimestari.

Vihdoin Kustaan sodan jälkeen vuonna 1790 Munck nimettiin Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherraksi, mitä virkaa hän hoiti vuoteen 1810 asti, joten hän ehti nähdä myös sen, miten Suomi muuttui Ruotsin maakunnasta Venäjän suuriruhtinaskunnaksi.

Venäläisten miehitettyä Etelä-Suomen maaliskuussa 1808 Munck ryhtyi muiden korkeiden suomalaisten virkamiesten tavoin yhteistyöhön miehittäjien kanssa ja sai palveluksistaan uusia vallanpitäjiä kohtaan muun muassa kunniamerkin tsaari Aleksanteri I:ltä.

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.

Lähteitä

Johan Henrik Munck. Wikipedia ([1])

Johan Henrik Munck af Fulkila. Geni ([2])