Ero sivun ”Janakkalan kirjasto” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (yksi versio) |
(ei mitään eroa)
| |
Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.58
Historia
Janakkalan – kuten monen muunkin kunnan – kirjastolaitoksen alkuna on ollut seurakunnan kirkonkirjasto. Janakkalan seurakunnan vt. kirkkoherra Anton Lilius ja kappalainen Polviander perustivat kirjaston omilla varoillaan vuonna 1851. Kirjasto sijaitsi kirkon sakastissa ja sen ensimmäisenä hoitajana toimi kirkkoherra Lilius. Ajan tavan mukaan lainattava aineisto oli ”uskonnollista ja taloudellista laatua”.
Seuraavien 50 vuoden aikana myös kunta tuli mukaan perustamaan kirjastoja tai avustamaan niiden perustamista. 1900-luvulle siirryttäessä Janakkalassa oli kuusi kirjastoa: kirkolta Hamppulan koululle siirretyn kirjaston lisäksi Löyttymäen, Wähikkälän, Leppäkosken, Napialan ja Turengin kirjastot. Kirjastojen yhteinen nidemäärä oli tuolloin 1595. Vuoden 1901 Kuntakokouksen mukaan kirjastot olivat ”vaillinaisia ja avuttomia” ja tarvitsivat aineellisen avustuksen lisäksi ohjesäännön.
Vuodesta 1930 lähtien Turengin piirikirjasto sijaitsi asemamies Salosen talon toisessa kerroksessa. Tällöin kirjastoa hoiti opettaja Aino Malkamäki ja hänen jälkeensä vuoteen 1949 kirjanpitäjä Lyyli Lyylilä. Kirjasto oli avoinna kahtena iltana viikossa tunnin ja sen kokoelmasta puolet oli saatu lahjoituksina. Vuonna 1945 kunnanvaltuusto muutti piirikirjaston Turengin kantakirjastoksi ja sen sijaintipaikaksi tuli kunnan omistaman Korvenrannan huvilan vinttikamari radan varressa. Lyyli Lyylilän aikana lainausten määrä yli kymmenkertaistui ja Korvenrantaan muutettaessa vuosilainaus oli yli 6000 nidettä. Kunnan kouluille oli perustettu kirjastoja niin, että vuonna 1949 niitä oli jo 15.
Suuri edistysaskel kirjastolaitoksen historiassa oli valtuuston päätös 20.3.1950, jolloin kantakirjaston nimi muuttui pääkirjastoksi ja kirjaston johtosääntö edellytti päätoimisen kirjastonhoitajan palkkaamista. Ensimmäinen päätoiminen kirjastonhoitaja, Anneli Vakkari, saatiin tosin vasta 1955. Samana vuonna pääkirjasto muutti tilapäisesti uuteen kansakoulurakennukseen.
Anneli Vakkarin jälkeen kirjastonhoitajana oli Aila Korpela (myöhemmin Haukka) vv. 1958-1961 ja hänen jälkeensä kirjastonhoitaja Marja-Leena Nieminen syksystä 1961 alkaen. Vuonna 1962 voimaantullut uusi kirjastolaki edisti kirjaston kehitystä huomattavasti takaamalla 2/3 valtionavun hyväksytyistä menoista. Seuraavana vuonna kirjasto siirtyi lainauksessaan 1-korttijärjestelmästä Detroit-lainaukseen.