Ero sivun ”Jaakko Ahde” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Wiki-ylläpito
(luokka lisätty)
imported>Merja Taavila
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 13: Rivi 13:
<br/> Ahde käytti kirjassaan ensiluokkaista lähdeaineistoa, joten kirjaa voidaan pitää myös dokumenttina, vaikka siihen sisältyykin myös tekijän omaa luovaa panosta.
<br/> Ahde käytti kirjassaan ensiluokkaista lähdeaineistoa, joten kirjaa voidaan pitää myös dokumenttina, vaikka siihen sisältyykin myös tekijän omaa luovaa panosta.


== Tekstinäyte ==
Kun Lahden kauppatorille avattiin hallikauppiaita ärsyttänyt luistinrata, ryhdyin sitä katsellessani pohtimaan, mikä on uuden suorituspaikan viesti kaupunkilaisille.
Ensin arvelin päättäjien muistuttavan, että luistelu on kaikille veronmaksajille sopiva liikunnan laji. Joka osaa hiihtää, oppii myös luistelemaan.
Aikuisluistelun malli on saatu ulkomailta.
Ranskassa, Marseillessa, kun nuori mies haluaa tutustua lähemmin tyttöön, hän pyytää tätä kanssaan luistinradalle. Siellä seurustelu sujuu leikin, kisailun ja kepeän tunnelman merkeissä.
New Yorkissa on tuttu näky kahdet luistimet olalla lapsenlastaan jäähalliin taluttava isoäiti. Ikä ei Amerikoissa eikä Hollannissa rajoita harrastusta, jonka aloittaminen ei meilläkään suuria pääomia vaadi.
Uudet luistimet maksavat 270-330 markkaa ja käytettyjä saa jo viidelläkympillä. Kunnostuksen vaatimaan teroitukseen uppoaa 20 markkaa.
Ote Jaakko Ahteen pakinasta Kaupunki luistimille (ESS 7.2.1995)


== Lähteet: ==
== Lähteet: ==

Versio 22. huhtikuuta 2020 kello 12.56


s. 29.1.1928 Viipuri k. 11.7.1996 Lahti

Kirjailija ja perämies, joka julkaisi kaksi sota-aiheista romaania Voronkovilaiset (1974) sekä Tulen ja raudan rannat (1975). Jaakko Ahde tuli tunnetuksi myös Etelä-Suomen Sanomiin kirjoittamistaan pakinoista. Vuosina 1978-1996 häneltä julkaistiin yli 900 pakinaa.
ESS:n nekrologin (28.7.1996) mukaan Ahde sovitti kuivakkaan humoristisen tyylinsä ajankohtaisiin aiheisiin, hänen pakinointinsa oli uutisten mukana kulkemista ja ihmisläheisten asioiden etsimistä. Hän itse koki tekstinsä leppoisana haasteluna, jonka hän toivoi antavan ihmisille mahdollisuuden keskustella keskenään.

"Yhdistelmää kirjailija ja merimies hän piti ihanteellisena: kirjailijalla oli merellä rauha keskittyä työhönsä ja kirjoittavalla perämiehellä ei pitkilläkään matkoilla ollut vapaa-ajan ongelmia.
Merellä syntyivät myös Ahteen kaksi kirjaa. Niissä oli tavanomaisista sotakirjoista poikkeava ote, sillä kirjoissaan hän tarkasteli sotaa myös vastapuolen näkökulmasta." (ESS 28.7.1996)

Esko Muinosen (HS 6.11.1974) mukaan Jaakko Ahteen teos Voronkovilaiset oli uudenlainen ja virkistävä poikkeus sotakirjojen joukossa, koska se kuvaa talvisotaa vastustajan puolelta. 
Ahde käytti kirjassaan ensiluokkaista lähdeaineistoa, joten kirjaa voidaan pitää myös dokumenttina, vaikka siihen sisältyykin myös tekijän omaa luovaa panosta.


Lähteet:

  • Etelä-Suomen Sanomat 28.7.1996.
  • Helsingin Sanomat 6.11.1974.