Irjalan kartano
Irjalan säterikartano sijaitsee Janakkalan kunnassa ja sen päärakennus on Haapajärven ja Rehakanjärven välisellä kannaksella. Kartano on syntynyt Bryfggeri-nimisen talon perustalle. Tämä puolestaan ehkä johtui talon ensimmäisestä haltijasta, vuonna 1575 aateloidusta Bryniel Gudmundinpojasta, jota pidetään yleisesti Brunow-suvun kantaisänä. Kahden talonpoikaistilan yhdistämisestä 1590-luvulla muodostui Irjalan kartano. <widget type="googlemap"> <marker lat="60.85408" lon="24.48350">Irjalan kartano</marker> </widget>
Vuonna 1682 Irjala muuttui rustholliksi eli ratsutilaksi ja se oli Uudenmaan rakuunarykmentin n:o 87 everstiluutnantin komppaniassa. Irjalan augmentteina, eli sillä veronsa suorittavina tiloina olivat Katialan ja Valkolan tilat Ridasjärven kylästä Hausjärven kappelista sekä Asemin tila Rengon kappeliseurakunnasta.
Kartanon hirsinen, osittain kolmikerroksinen uusrenessanssityylinen päärakennus on rakennettu vuonna 1885 arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikelin piirustusten mukaan. Rakennusta ympäröivä puisto on osin 1850-luvulta. Tiilinen karjasuoja on vuosilta 1882–84. Sen vieressä on vanha työväen asuinrakennus. Kartano sijaitsee kauniin kulttuurimaiseman ympäröimänä Haapaniemenjärven ja Rehakanjärven välisellä kannaksella. Alueelta on löydetty kivikautinen asuinpaikka.
Kartanosta lohkaistiin vuonna 1923 Klemolan tila, joka oli Hjalmar Göösin perintö-osa.
Kartanon omistajia:
Kartano oli aluksi Brunow-suvun hallussa:
- Karl Brunow, everstiluutnantti, 1654-1676
- Kristiina von Lode, edellisen leski, 1676-1687
- Gustaf Adolf Brunow, ratsumestari, 1687-1705
- Anna Maria Ehrenprijs. Edellisen leski, 1705-1736
- Elias Bjur, majoitusmestari ja edellisen vävy, 1736-1750
- Nils Kristian Hake, varusmestari, edellisen vävy, 1750-1788
- Nils Johan Hake, kruununnimismies, 1788-1790-luku
Mutta myynnin kautta omistus vaihtui John -suvulle ja sen jälkeläisille.
- Gottlieb John, Hämeenlinnan pormestari, 1790-luku -1800
- Gottlieb Johannes Johan, Hallituskonseljin pronotaari, 1800-1861
- Karl Gustaf Göös, lehtori, edellisen vävy, 1867-1917
- Oskar Möller, oikeusneuvos, 1923-1962
- Erik Oskar Möller, 1962-