Ikiliikkujat

Häme-Wikistä
Kirkkovenejoukkue Ikiliikkujat Kuva:Pauli Salminen

Ikiliikkujat on Hauholla toimiva kansantanssiryhmä, joka on aloittanut toimintansa syksyllä 2003. Ryhmä on tarkoitettu aikuisille ja isoille nuorille. Toisinaan siinä on ollut myös lapsia, seitsemästä ikävuodesta alkaen. Myös muualta kuin Hauholta on mukana käynyt tanssijoita ja edelleen Ikiliikkujien toiminta on avoin kaikille.

Aluksi toimimme villinä ryhmänä, mutta tiettyjen palveluiden saamiseksi liityimme syksyllä 2006 Raittiusyhdistys Sarastus III:n toimintaryhmäksi. Sarastus III ry:n, toiminnassa aiemmin on ollut runsaasti kulttuuri- ja perinneaiheita, kuten lasten kansantansseja, leirejä, vaellusretkiä, kädentyöhön johdattelevia kursseja (päretyöt, tuohityöt sekä viisi- ja kymmenkielisen kanteleen rakennus- sekä soittokursseja). 


ILMOITUSTAULU

Kevätkaudella 2016 Ikiliikkujat järjestää teematilaisuuksia, joista Kalevalailta 28.2.2015 klo 17. Paikka ja ohjelma ilmoitetaan aikanaan. Keväällä säiden lämmettyä järjestämmme tutustumisia ja toimintaa perinteisiin hauholaisiiun piirileikkipaikkoihin, kuten Kaivolan Karkee Torvoilassa ja Karsikangas Juntulassa. Samoin keväällä tanssimme Lammin Biologisen tutkimusaseman uudella laiturilla. Piirileikkipaikkojen historiasta odotamme paikallisilta asiantuntijoilta. Ottakaa yhteyttä esim. 050 4660662

--

TOTEUTETTUJA JA TULEVIA TAPAHTUMIA JA TOIMINTAA

  •   

Ikiliikkkujat järjesti 5.8.2015 Kansallispuvun 130 vuotisen syntymäpäivän kunniaksi Kansallistpukujen tuuletuksen Hauhon Yhtenäiskoulun pihalla. Anneli Ilonen kertoi kansallispukujen taustaa ja myöhempää historiaa sekä valmistus- ja hankintakanavista sekä niiden muutoksista. Kansalispukuisia naisia tuli paikalle 12 ja yleisöä lisäksi. Päivi Kakriainen lauloi monia maakuntalauluja ja muitakin Tuomo Lunnikiven säestämänä.

Edustettuina oli kuusi karjalaista pukua: Kaksi Kaukolan pukua ja yksi kutakin seuraavaa: Pyhäjärven, Ruokolahden, Vanha Karjalan puku sekä Kivennavan äyrämöispuvun kesäversio mustin hamein. Hämäläisiä pukuja oli kolme: yksi 1920-luvun tyyliin valmistettu ja 1980-luvulla tarkistettu ja kolmantena viime aikoina konstruoitu Lammin puku. Pohjanmaalaisia pukuja oli kaksi: Härmän eli Etelä-Pohjanmaan puku sekä Jurvan puku kumpikin flammuraitaisine hameineen. Uusmaalaisia pukuja edusti Ruotsinkielisen rannikon eli Kirkkonummen puku. Lappi, Satakunta, Savo ja Varsinais-Suomi eivät olleet edustettuina, vaikka lainavarastosta olisi saanut niitäkin lähes kaikkia ja lisäksi miesten ja poikien pukuja: Akaa, Häme, Koivisto, Seiskari (Suomenlahden ukosaaret) ja Valkeala.

--

Sarastus tarjosi kansantanssin työpajaa Koko Hauho Liikkuu-likuntapäivänä 27.5.2015. Yleisö melkein puuttui eikä toisia työpajojakaan näkynyt Ikiliikkujien lisäksi 4H:n eli Tepon ralliautopistettä lukuun ottamatta.

--

Kevättalvella 2015 toteutettiin viisi tapahtumaa käsittävät luentotilaisuuksien sarjat: Kaksi tilaisuutta oli helmi-maaliskuussa teemana Kansantanssi kokemuksena ja toinen teema Raittius ja terveys sisälsi kolme tapahtumaa, yksi oli 8.3.2015 Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkisalissa toiminnanjohtaja Marko Kailasmaan luennoidessa aiheesta Raittiuden haaste ja mahdollisuus, kaksi seuraavaa olivat Hauholla Hauhotalossa: 14.4.2015 97-vuotias veteraani Ilmari Koppinen luennoi aiheesta Elämä terveenä raittiuden tukemana ja 28.4. luennoi ravitsemusterapeutti Heidi Juutila ravinnon merkityksestä terveyden säilymisessä. Terveenä säilymisen teemaa jatkamme tänä syksynä 1) liikunnan ja 2) elämäntavan teemojen sisällä.

--

Marraskuussa 2014 järjestimme Hauhotalossa Musiikillinen Kudos -nimisen konsertin, jonka esiintyjät toivoivat jatkoa. Sitä onkin tulossa ja päiväkin on valittu: 28.10. Tarkemmat tiedot tulevat sitten, kun nuorten oma työryhmä on muodostettu ja päättänyt sisällöstä. Uuden konsertin taiteellisena johtajana on Marjuska.

-- Olemme esittäneet monipuolista ohjelmaamme "Kahdeksanniitinen" Kansaninvälisen Tanssin päivän tilaisuudessa Hämeenlinnan pääkirjastossa 24.4.2012. seuraavina vuosina olemme eri yhteyksissä tanssittaneet yleisöä vetäen kalevalaista laulutanssia, mutta vaativampiakin tansseja voi myös "kylmiltään tanssia". Siitä aan ottamaan yhteyttä, jos tanssittaa. esim. puhelin 050 4660662.

  •    Kalevalanpäivän iltoja olemme viettäneet joinakin vuosina perinneleikkien parissa.

Lapset ja nuoret tarvitsevat aktiivista omatoimisuutta kaiken myllytyksen ja töllötyksen terveellisenä vaihtoehtona ja sen lomassa. Voimailuleikit, taitoleikit, tasapainoleikit, älyleikit, ilmaisuleikit, tarkkuusleikit, temppuleikit, joukkuekisat, seuraleikt, muut sosiaaliset leikit... onhan niitä - ja lisää keksitään. On sisätiloissa ja ulkona leikittäviä. On leikkejä lapsille ja isoille nuorille, aikuisillekin.  Voit leikkiä niitä sitten kavereiden kanssa välitunneilla, kylänraitilla, vanhempia kotiin odottaessasi ja muuten kaverien kanssa peuhatessa sekä mukavaksi ajan kuluksi missä kukin leikin keksii....

  •    Esiinnyimme huhtikuun 24.2012 päivänä Hämeenlinnan pääkirjastossa pidetyssä tanssin päivän tilaisuudessa ohjelmalla Kahdeksanniintinen. Toisaalla tällä sivulla kerromme enemmän ohjelmasta. Saman ohjelman saimme esittää yksityistilaisuudessa Hämeen Linnassa saman vuoden lokakuussa.

Olemme käyneet myös toisen Sarastuksen keskusjärjestön Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry:n ja muidenkin kansantanssijärjestöjen joissakin maanlajuisissa ja pohjoismaisissa taphatumissa. Niistä saamme laajempaa näkökenttää kansantanssin eri muotoihin ja tapaamme suurin määrin toisia saman alan harrastajia.

  •    Muiden yhteisöjen ja yksityisten järjestämissä tapahtumissa niiden ohjelman osana olemme varautuneet aktivoimaan osallistujia kansantanssin keinoin. Syntymäpäivät, häät, leirit ja vastaavat ovat hyviä tilaisuuksia, jossa ison joukon tansseja voidaan ohjata ja ohjelmaan tulee myönteistä uutta. Tahdittamisessa meillä on pääasiallisesti CD-levyjä, mutta myös elävä musiikki on mahdollinen erityistapauksissa.


Mitä saat kansantanssista?

Kansantanssi on monipuolista liikuntaa. Se on myös paljon muuta kuin liikuntaa, kuten aivotyötä, seurapeliä, ryhmätoimintaa. Koetusti se ehkäisee myös luukatoa, parantaa tasapainoa ja on monella muulla tavoin elämänmyönteistä. Iloinen ilmapiiri virkistää arjen kiireiden keskellä. Ohjelmaan liittyy myös perinnettä monella tasolla, kuten tanssi-, tapa- ja pukuperinnettä.

Olemme harrastaneet teemalla: Vapaaehtoisesti kansantanssia - henkinen ja fyysinen kunto säilyvät ja paranevat. Siten myös yhteiskunnan varoja säästyy. Kaupungin olisi syytä vastaavsti tukea antamalla tilat maksutta talkootyön vastineeksi! Meidän toiminnastamme ei aiheudu kuluja kaupungille juuri muuta kuin valo ja soittimen edellyttämä sähkövirta enintään pari tuntia viikossa. Sen vastineena, että ryhmässämme toimivat ihmiset eivät juuri kuluta kaupungin varoja esimerkiksi terveyspalvelujen muodossa, kaupungin etu olisi tukea edes tilan antamisena maksutta etenkin, kun toiminnastamme ei aiheudu kustannuksia.

Tanssin päivän ohjelmamme Kahdeksanniitinen yksityiskohtaisemmin esiteltynä:

Tanssit ovat Suomen eri alueilta ja eri henkilöiden 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa keräämiä ja muistiin merkitsemiä. Tanssit ovat yleensä vanhempia kuin keräysajankohta.

Olemme koonneet ohjelman siten, että se sisältää vähintään kahdeksan eri askelikkoa, otetta, vakio-osaa ja lähtökuviota. Siitä tulee ohjelman nimi kankaankudontatermin ohella. Tanssejakin oli kahdeksan poistumispolkka mukaan luettuna. Ohjelman eri tanssit tallennuspaikkakunnittain:

Haili Lemiltä 1856
Haili Rantasalmelta 1869
Juustopolska 1875 kerätty Eurajoelta; kerääjä Nakkilasta
Kolmen kontra Mouhijärveltä, musiikki Vehkalahdelta 1934
Kahvipannu Viitasaarelta 1909
Kalanpaistaminen Saarijärveltä 1855
Polkkakättönen Viitasaarelta 1909

Poistuminen polkkapyörinnällä eri suuntiin.

Ryhmä Ikiliikkujat pukeutui kansallispukuihin seuraavasti:

Anna-Kaisalla oli mumminsa tekemä Hauhon puku: revinnäisin kirjottu paita, hopeinen koru, tummansininen liivi, flammuraitainen punasävyinen hame, revinnäisin kirjailtu esiliina, tanu, valkoiset sukat ja mustat nahkakengät.

Sannalla oli Kaukolan puku: tummansininen hame, tummansininen kirjottu liivi, valkoinen lievästi kirjottu paita, hopeinen paljinsolki, nyytinkipitsein ja kirjailuin koristettu esiliina, valkoiset sukat ja mustat nahkakengät.

Marja-Leenalla oli Kivennavan äyrämöispuvun kesäversio, jonka Anneli on suurimmaksi osaksi tehnyt: rekkopaita (teetetty), hopeinen paljinsolki, musta hame viidestä pietimestä punaisin verkahelmuksin (vaihtoehto olisi aniliininpunainen hame punaisin verkahelmuksin), puolipellavainen kirjottu kesäkostuli, pellavainen esiliina nyytinkipitsein, revinnäisraidoin ja värikirjonnoin, pieni huntu, valkoiset (käsin puikoilla neulotut) villasukat ja mustat nahkakengät.

Annelilla oli suureksi osaksi itsensä tekemä Kivennavan äyrämöispuvun talviversio: rekkopaita (teetetty), hopeinen paljinsolki, musta hame viidestä pietimestä punaisin verkahelmuksin, valkoinen kirjailtu sarkaviitta, villakankainen ristipistoin kirjottu, kalunanauhoin ja silkkitilkkuhelmuksin somistettu esiliina, pieni huntu, käsin puikoilla neulotut siniset villasukat ja Suutari Sepon tekemät mustat nahkakengät.

Musiikin järjestämisessä CD-levylle oikeaan järjestykseen antoi tekniikkatukea Aleksi Hellsten Pääkirjastolta. Kiitos Aleksille!

Kiitos myös kirjastolle ja Pirjo Tuomelle tapahtuman järjestämisestä ja hyvästä yhteistyöstä!



TOTEUTETTUJA TAPAHTUMIA

Maapallo2.jpg

Tanssimatka maailmalla 18.1.2011

Amerikkalainen Virginiareel, jugoslavialainen Kolo, ranskalainen Myllärin tyttö ja meksikolainen La Raspa tulivat tutuiksi koko joukolle.

Toiminnallinen  Kalevala-ilta 8.3.2011

Kalevalaisen laulun ja tanssin erilaisten esitystapojen esittelyn jälkeen hauholaisjuurinen monitoimimies Kauko Virtanen lauloi sekä perinteisiä että uusia omia runojaan säkeen kerrallaan ja me toistimme tanssiessamme.
Kauko Virtanen kertoi myös kiinnostavia asioita Kalevalaisen Runokielen Seuran toiminnasta ja runojen luomisen helppoudesta. Aiemmin toteutimme myös runokaraoken ja kalevalamittaisten runojen kirjoituskampanjan.

Vapaaehtoisesti kansantanssia 6.9.2011

Osallistujia oli vähän. Syystyöt taisivat vielä haitata hyvää harrastusta.

Myös jatkossa järjestämme erikoisiltoja, jotta kansantanssin olemukseen voivat tutustua nekin, jotka eivät tosituvasti pääse harjoittelemaan.

Kansantanssi- ja tiedotusrastiaohjasi kolme Ikiliikkujien jäsentä 14.11.2011 Harrastetapahtumassa Hauhon yhtenäiskoululla. Ilmeisesti kaikki koulun oppilaat saivat pienoisen näytteen kansantanssin olemuksesta.

HawuJoulussa olemme olleeyt mukana vuosittain pienarpajaisten tai myyäispöydän muodossa.


AIEMPAA HISTORIAA

Ikiliikkujat aloitti syksyllä 2003 aikuisryhmänä. Välillä on ryhmän koko ollut 4-5 henkilöä ja parhaina aikoina 17. Kokeilijoiden mukana pysyminen riippuu siitä, uskovatko he itseensä ja kansantanssin mielekkyyteen sekä tervehdyttävään ja kuntoa ylläpitävän tehoon.

Sivun ylälaidassa on kuva Ikiliikkujien joukkueesta osallistuttuaan Kirkkovenesoutuun muutamia vuosia sitten. Kuvia toiminnasta olisi paljon lisää, mutta tarvittaisiin niiden käsittelyyn tottunut ihminen muuntamaan ne ja laittamaan HämeWikiin. Katso ilmoitus ilmoitustaulussa.

Esiintymisiä on ollut vuosittain yksi tai useampi. Omien tapahtumien lisäksi olemme esiintyneet toisten yhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa.

Olemme osallistuneet muutamille Suomalaisen Kansantanssin Ystävien kursseille. Opintomatkoja olemme järjestäneet Kansantanssimaratoniin Hämeenlinnassa 18.-19.11.2006, Nordlekiin Lahdessa heinäkuussa 2009 ja Kansantanssikatselmukseen Turussa huhtikuussa 2010.


Vuonna 2016 olemme järjestäneet täsmätilaisuuksia, kuten kalevalan tguuletuksen 28.2.2016 eli Kalelvalanpäivänä, piirileikkitilaisuuden 9.6.2016 vanhalla piirileikkipaikalla Karsikankaalla Hauhon Juntulassa ja 4.8.2016 Laituritanssit Helsingin yliopiston biologisen tutkimusaseman saunalla Lammilla. Tulossa ovat HawuJoulu-tapahtumassa Hauhotalossa Sarastuksen esittelynpaikalla arpajaiset sekä Ikiliikkujien ja Sarastuksen esittely.