Hyrvälä

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 7. maaliskuuta 2012 kello 18.41 – tehnyt Omv (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)

Hyrvälän kylä on Hattulassa. <widget type="googlemap"> <marker lat="60.99663" lon="24.25858">Hyrvälä</marker> </widget>

Hyrvälä esiintyy ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1470, jolloin Nikki Hyrvälä oli lautamiehenä Lehijärvellä ja vuonna 1473 Hämeenlinnassa. Nikki oli mahdollisesti Jussilan talon isäntä. Vuonna 1482 oli Olavi Uotila Hauhon käräjillä, ja seuraavilla Hauhon käräjillä oli Lauri Simonpoika Simola. Keskiajalla oli ainakin nämä kolme taloa Hyrvälän kylässä.

Hyrvälän kylässä oli suuri tulipalo vuonna 1576. Kylän talot olivat sen jälkeen monta vuotta autiona, mutta nousivat pikkuhiljaa jaloilleen. Jussilan ja Tupalan talot antoi kuningas Juhana III 1580-luvulla  läänitykseksi venäläisille pajariveljeksille Jakob ja Ivan Tattianille, jotka olivat tulleet hänen puolelleen Venäjää vastaan käydyssä sodassa. 1600-luvun alussa Jussila, Perttula, Pirttilä, Simola, Tupala ja Uotila lahjoitettiin Reinhold Anrepille. Taloista tuli sotilasvirkataloja. 

Jussilan sotilasvirkatalon vanhimmat osat ovat 1700-luvulta ja taloa on täydennetty useaan kertaan. Pihapiirin aitat ovat 1800-luvulta. Tupalan tilaa on viljellyt sama suku vuodesta 1639. Tupala on lunastettu perintötilaksi 1860-luvulla. Päärakennuksen vanhin osa on 1800-luvun puolivälin tienoilta, nykyasu 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Talouskeskuksen vanhin rakennus on maitokamari, joka on ilmeisesti 1700-luvulta, ja siinä on pidetty kiertokoulua. Pihapiirissä, vanhan kylänraitin varressa on kolmiosainen aittarakennus liha-, vaate- ja jyväaittoineen 1800-luvun lopulta. Pirttilän päärakennus on 1890-luvulta. Sen veranta, ulkovuoraus ja kauniit ikkunavuorilaudat ovat vuoden 1915 tienoilta, samoin jyväaitta tien vieressä.

Lähteet

Mäntylä, Eero: Hattulan historia. Hämeenlinna 1976. ISBN 951-99074-7-5

Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9