Ero sivun ”Hovinkartano” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Rivi 7: Rivi 7:
== Historia  ==
== Historia  ==


Kartanon luonnonpuistikossa sijaitsevat pakanallinen uhrilehto ja hyvin säilynyt, poikkeuksellisen kookas uhrikivi noin vuodelta 1000. Ensimmäiset asiakirjamaininnat Hovinkartanon (Hofgård) alueesta ovat 1300-luvulta.  
Ensimmäiset asiakirjamaininnat Hovinkartanon (Hofgård) alueesta ovat 1300-luvulta.  


Hovinkartano perustettiin 1786 rälssiuudistilaksi ja siihen on liitettiin Lampuodin ratsutila. Kartanon on omistanut mm. Godenhjelm-, Gripenberg-, Leopold-, Engström- ja Furuhjelm-suvut.  
Hovinkartano perustettiin 1786 rälssiuudistilaksi ja siihen on liitettiin Lampuodin ratsutila. Kartanon on omistanut mm. Godenhjelm-, Gripenberg-, Leopold-, Engström- ja Furuhjelm-suvut.  
Rivi 15: Rivi 15:
Hovinkartanosta on säilynyt useita peltokarttoja 1700-1800-luvuilta ja julkisivupiirustus, jotka on digioitu.  
Hovinkartanosta on säilynyt useita peltokarttoja 1700-1800-luvuilta ja julkisivupiirustus, jotka on digioitu.  
Niihin voi tutustua [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/167 Hämeenlinnan Lydiassa].<br>
Niihin voi tutustua [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/167 Hämeenlinnan Lydiassa].<br>
=='''Hovinkartanon kuppikivi'''==
Kartanon luonnonpuistikossa sijaitsevat pakanallinen uhrilehto ja hyvin säilynyt, poikkeuksellisen kookas uhrikivi. Se on yksi Hämeen kookkaimmista. Siihen on hierretty ainakin 28 kuppimaista syvennystä. Kiven syrjissä on havaittavissa muinaisen rantaveden uurtamia jälkiä. Kuppikivet eli uhrikivet on ajoitettu (500eaa-1300jaa), sillä ne sijaitsevat yleensä rautakautisen asutuksen tai kalmiston yhteydessä.
Kuppikivet mainitaan muinaisrunoissa ja loitsuissa, joiden mukaan kuppeihin on karkotettu eli ”isketty” kipuja ja vaivoja. Vielä 1900-luvulla kuppien sadevedellä uskottiin olevan parantavan vaikutuksen.


== Nykyinen toiminta  ==
== Nykyinen toiminta  ==

Versio 14. kesäkuuta 2019 kello 11.28

Hovinkartanon päärakennus. Kuva: Jouni Lehtonen

Hovinkartanon sijaitsee Hämeenlinnassa Hauhon pitäjässä, Sotjalan kylässä.

Hovinkartano sijaitsee Hauhon pitäjän Sotjalan kylässä, joka on Hauhon vanhin kylä. Rakennettuine piha-alueineen, luonnonpuistoineen, viljelyksineen sekä kiinteine muinaisjäännöksineen Hovinkartano on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.

Poikkeuksellisen hyvin säilynyt ajallinen kerroksellisuus on tälle kartanoympäristölle leimallinen piirre.

Historia

Ensimmäiset asiakirjamaininnat Hovinkartanon (Hofgård) alueesta ovat 1300-luvulta.

Hovinkartano perustettiin 1786 rälssiuudistilaksi ja siihen on liitettiin Lampuodin ratsutila. Kartanon on omistanut mm. Godenhjelm-, Gripenberg-, Leopold-, Engström- ja Furuhjelm-suvut.

Kartanon empire-tyylinen päärakennus valmistui 1800-luvun alussa. 1800-luvun lopulla elettiin voimakasta uudistus- ja rakennuskautta. Tuolloin rakennettiin mm. tiilitehdas, meijeri, mylly, karjarakennukset ja viljamakasiini. Tiilinen meijerirakennus on vuodelta 1902, ja punamullattu ohrapuoti, jonka päässä on ruokakello, on 1800-luvulta. Tiilinen jugend-linna valmistui v. 1914 tuomari Janssonin hopeahääpäivälahjaksi vaimolleen. Rakennusta käytettiin vain juhla- ja vierastilana. Rakennuksia ympäröivä luonnonpuisto on ikivanha.

Hovinkartanosta on säilynyt useita peltokarttoja 1700-1800-luvuilta ja julkisivupiirustus, jotka on digioitu. Niihin voi tutustua Hämeenlinnan Lydiassa.

Hovinkartanon kuppikivi

Kartanon luonnonpuistikossa sijaitsevat pakanallinen uhrilehto ja hyvin säilynyt, poikkeuksellisen kookas uhrikivi. Se on yksi Hämeen kookkaimmista. Siihen on hierretty ainakin 28 kuppimaista syvennystä. Kiven syrjissä on havaittavissa muinaisen rantaveden uurtamia jälkiä. Kuppikivet eli uhrikivet on ajoitettu (500eaa-1300jaa), sillä ne sijaitsevat yleensä rautakautisen asutuksen tai kalmiston yhteydessä. Kuppikivet mainitaan muinaisrunoissa ja loitsuissa, joiden mukaan kuppeihin on karkotettu eli ”isketty” kipuja ja vaivoja. Vielä 1900-luvulla kuppien sadevedellä uskottiin olevan parantavan vaikutuksen.

Nykyinen toiminta

Hovinkartanon kulttuuriympäristöä pyritään säilyttämään uudenlaisella käytöllä, kuitenkin vanhojen puitteiden ehdoilla. Hovinkartano on nykyään maatila ja taidekeskus. Siellä toimii taiteilija-residenssi ja siellä järjestetään kesäkaudella taidenäyttelyitä yhteistyössä Sotjalan kulttuuri- ja perinneyhdistyksen kanssa.

Lähteitä


Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.