Hyppää sisältöön

Hiidentie ja Selkätie

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Versio hetkellä 8. tammikuuta 2021 kello 00.35 – tehnyt MinLii (keskustelu | muokkaukset)

Loikkaa:valikkoon, hakuun

Hiidentie on ikivanha Hämeen vanhimpien asuttajien käyttämä kulkutie. Janakkalasta lähtien se kulki halki Kanta-Hämeen pitäjien ja kylien Hattelmalan, Vuorentaan, Nihattulan, Sattulan, Kalvolan, Saarioisten ja lopulta Lempäälän kautta aina Pirkkalaan ja Tampereelle asti. Hiidentie on ollut Hämeen paikallisteistä vanhimpia ja merkkittävimpiä. Se yhdisti Hämeen Satakuntaan.

Hiidentietä on kuljettu vuosisatoja ratsain, kävellen taakkoja kantaen tai raahaten. Tie – aluksi polku – oli aikansa ihmisille helpotus. Tie oli 1500 -luvulla varustettu kestikievarein. Tien merkitys on vaihdellut aikojen saatossa, 1750-luvulla sitä sanotiiin vaivoin kärryillä kuljettavaksi sivutieksi. Maantiet, tai nykymielessä pikemminkin polut, yhdistivät keskiajalla kaikkia Hämeen kyliä. Talonpoikien vastuulla oli jo keskiajalta lähtien huolehtia maanteillä kulkijoiden majoituksesta, kestityksestä ja kyydityksestä. Teitten varsilla sijaitsevat kievaritalot saattoivat vaihtua useasti ja niinpä kievariperinnettä liittyy moneen hämäläiseen taloon.

Kestikievareita Hiidentien varrella? Vanhasta Räikälän kievarista Laurinmäellä on enää kivijalka jäljellä. Hattulassa Hakimäen vanhan rusthollin mansardikattoinen päärakennus vuodelta 1922 kohoaa harjun rinteellä vanhan Hiidentien varrella.

Hiidentie alkaa Janakkalan seutuvilta, se jatkuu Hattelmalan harjun päältä Vuorentakaan, josta erkaantui risteys legendaariselle Hämeen Härkätielle. Hiidentie on jatkanut Lehijärven eteläpuolelta Sattulaan. Tie on ilmeisesti soiden takia kaartanut Leteensuolle ja siitä Heinun kautta Kalvolaan, eli nykyiseen Iittalaan. Tiepohjaa voi ajaa edelleen pyörällä ja autolla. Siitä erkanee sivutie Hattulaan, kuten erkani jo silloin.

Hiidentiestä erkani Leteensuon ja Heinun kautta toinen vanha tie, Selkätie, joka tunnetaan myös Ratsutie-nimisenä. Se puikkelehti Vanajaveden rantamien tuntumassa kohti Lahisten kartanoa (entistä ratsusäteriä) ja Jutikkalaa. Selkätieltä erkanee lähellä Tunturivuorta Pyhäsuota kohti Tiihalan polku, jonka lähettyvillä on vielä nykyisin Tiihalankivi, Sääksmäen ja Kalvolan välinen vanha rajakivi, josta käytetään myös nimeä "Lumikuninkaan kivi". Tässä moottoritien varrella olevassa isohkossa kivessä on näkyvillä paitsi isojaon toimittajien merkintöjä, myös niitä vanhempi Kustaa II Adolfin aikainen kaiverrus WR A 619 ( = Wasa Rex Anno 1619 eli Vaasa-suvun kuningas v. 1619).

Hiidentie nykyisin on valtateiden pirstoma ja siitä on vain palasia siellä täällä. Tunturivuori taitaa olla ainoa koskematon paikka, jossa muinaistietä menee sen laella kohtuullinen pätkä.

Hämäläisiä kyliä Hiidentien varrella

Hattulan Nihattulan, Sattulan, Pelkolan, Leiniälän ja Ihalemmen maarekisterikylät lukuisine kiinteine muinaisjäännöksineen kuvastavat poikkeuksellisen laajana kokonaisuutena asutuksen jatkuvuutta Hämeessä esihistorialliselta ajalta nykypäiviin.

Lehijärven ympäristön vanhoista kyläkeskuksista monissa on säilynyt perinteinen tiivis muoto keskiaikaisperäisen, mahdollisesti jopa vanhemman kylätontin paikalla. Järven etelärannan kylät, Nihattula ja Sattula, sijaitsevat historiallisen Hiidentien varrella. Myös kyläkeskuksista aikoinaan 1700- ja 1800-luvuilla siirretyt talot muodostavat perinteiseen, rakentamisajalleen tyypilliseen tapaan rakennettuja kokonaisuuksia. Uudisrakentamista on kylissä toteutettu viime vuosikymmeninä varsin vähän. Rautakauden kalmistot ovat osa aktiivista laidunmaisemaa.

Kylistä Armijärven rannalla sijaitsevassa Nihattulassa ja Lehijärven lounaisrannalla sijaitsevassa Sattulassa on säilynyt tiivis kylärakenne erityisen hyvin. Ihalemmen kylän asutus on levinnyt rantapelloilla oleville mäenharjanteille. Vanha kylätontti sijaitsi Ihaniemen talon paikalla. Kylään liittyvä asutus on lisäksi levinnyt pohjoiseen Marttaristintien varrelle. Vauraasta maanviljelyseudusta kertovat kantatilojen ja mäkitupien lisäksi 1860-luvulla rakennettu Pelkolan kartanon päärakennus.


Suomalaisten vanhat pyhät paikat - hiidet

Hiidentien varrelta löytyy nimen mukaisesti runsaasti muinaisia uhrikiviä, kalmistoja, lehtoja, kuppikiviä ja erikoisia pystykiviä. Hiidentien varrella on tehty paljon muinaislöytöjä - Janakkalan miekkamies on haudattu Hiidentien varrelle. Tie on vanha muinainen kulkuväylä Hämeen sydänmaiden ytimessä ja vanha Hämeen Hiidentie edustaa pakanahämeen vanhaa valtasuonta. Hiidentie on pakanallista alkuperää ja on ollut olemassa kauan ennen kristinuskoa. Samoilla seuduilla Janakkalasta virtaa Vanajalle myös Hiidenjoki.

Hiisi oli muinaisten esi-isiemme pyhä lehto tai henki, palvonnan kohde ja yhteisön kokoontumispaikka. Vasta myöhemmin kritisuskon myötä sana on saanut kielteistä kaikua.

Nykyiset tiet

  • Janakkala - Laurinmäki, Kalpalinna, Rastila,
  • Hämeenlinna - Miemala, Palvaanlinna, Hakomäki, Hattelmalan harju, Pikku Parola
  • Hattula - Nihattula, Sattula,
  • Hämeenlinna - Heinu, Iittala, Keikala,Sittala, Kuurila...
  • Valkeakoski - Tarttila ... reitti Sääksmäelle
  • Akaa

Teiden numeroita

  • 2846 - Lautaporras II - Sillantaka
  • 13 697 - Tarttila
  • 303 - Uittamo - Viiala

Rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat Hiidentien varrella

Hiidentien varralla on paljon mielenkiintoisia kohteita ja kauniita maisemia. Niistä löytyy lisää tietoa Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt - raportista, joka on julkaistu vuonna 2020. Osasta kohteista on myös tietoa vuoden 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelosta.

  • Janakkala - Hakoisten - Tarinmaan kulttuurimaisema / Hakoisten kartano ja linnavuori
  • Räikälän silta, Räikälä
  • Laurinmäen museoalue, Tarinmaa - kuppikivet, pyhä lehto ja vanha mänty ja uhrilähde
  • Janakkalan kirkonkylä, Tarinmaa
  • Janakkalan kivikirkkko ja tapuli
  • Iso-Hiiden kartano, Hiisi - Ison- Hiiden marjatila
  • Vanha Hämeentie ? Hiidentie harjuilla - Kalpalinna, Palvaanlinna ja Hakovuori - linnavuoret
  • Hämeenlinna - Perttulan kartano / Perttulan oppilaitos ja Miemalan Alikylä
  • Hattelmalan kylämaisema ja Hattelmalan harju ... Vankanlähde
  • Vanajaveden laakson kulttuurimaisema (valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat)
  • Vuorentaan kulttuurimaisema
  • Parolannummen kasarmialue ja harjoituskenttä - Keisarin mänty ja Leijonapatsas
  • Lehijärven kulttuurimaisema / Nihattulan, Pelkolan ja Sattulan kyläasutus
  • Saniaislaakso, luonnonsuojelualue Sattulantien varrella

- Sattulan maisematarinoita -

  • Iittalan pysäkin ympäristö
  • Iittalan lasitehtaan ympäristö
  • Keikkalan ja Sittalan kylien kulttuurimaisema, kuppikivi peltotien varrella
  • Kalvolan keskiaikainen kivisakaristo, Keikkala
  • Kalvolan kirkko, Keikkala & Kalvolan kirkkomaisema
  • Kalvolan pitäjänmakasiini, Keikkala
  • Kalvolan kirkkoherranpappila, Keikkala
  • Niemen kartano ja kulttuurimaisema
  • Kuurilan kartano ja kulttuurimaisema, Kalvola
  • Sääksmäen - Tarttilan kulttuurimaisema (valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat)

Lähteet

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.