Ero sivun ”Heinolan kaupunginkirjasto” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Heinolan kirjasto
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(11 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Heinola.jpg|kehys|Heinolan kirjastosali]]<br />
== Kirjaston toiminta-ajatus ==
Heinolan kaupunginkirjaston tehtävänä on osana kunnan peruspalveluja edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistyksen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Tehtävänsä toteuttamiseksi kirjasto hankkii ja ylläpitää tarkoituksenmukaista aineistokokoelmaa, tarjoaa tilat aineiston käyttöön ja lainaukseen sekä antaa kirjaston käyttöön liittyvää neuvontaa, ohjausta ja opetusta. Tietoyhteiskunnan osana kirjasto tarjoaa mahdollisuuden käyttää kansallisia ja kansainvälisiä kirjasto- ja tietopalveluverkkoja.<br />
[[Tiedosto:Heinola.jpg|kehys|Heinolan kirjastosali|alt=kuvassa näkymä kirjastosaliin jossa kirjahyllyjen ympäröimänä kaksi vaaleanpunertavaa kaarenmuotoista sohvaa]]<br />


== Heinolan kaupunginkirjaston vaiheita ==
== Kirjaston historiaa ==
Ruotsinkielinen lainakirjasto perustettiin 1863, suomenkielinen 1867. Kirjaston sijainnit ovat vaihdelleet viinakaupasta pankkisaliin.
Ruotsinkielinen lainakirjasto perustettiin 1863, suomenkielinen 1867. Kirjaston sijainnit ovat vaihdelleet viinakaupasta pankkisaliin.


===== Kirjasto viina-anniskelussa ?-1891 =====
* '''?-1891''' Kirjasto viina-anniskelussa. Hoitajakin oli sama! Vasta vuonna 1897 palkattiin ensimmäinen kirjastonhoitaja.
Hoitajakin oli sama! Vasta 1897 ensimmäinen palkattu kirjastonhoitaja.
* '''1891-1907''' WPK-talo, Kymenkartanonkatu 2. Kaksi huonetta.
* '''1907-1919''' Kirkkokatu 12. Todennäköisesti entinen asuinhuoneisto.
* '''1919-1924''' Kirjastonhoitajan talo, Kirkkokatu 19. A. Lähteenkorva vuokrasi kolmen huoneen huoneiston talossaan sillä ehdolla, että pääsi kirjastonhoitajaksi. Vuokrasuhde jatkui myös Kekkosen omistaessa talon, mutta hoitajat vaihtuivat.
* '''1924-1927''' Kirjakauppa, Torikatu 12. Anna Väänänen vuokrasi entiset kirjakaupan tilat kirjastolle.
* '''1927-1931''' Virastotalo, Kauppakatu 14. Tyhjäksi jääneessä asuinhuoneistossa kunnes kaupunginhallitus halusi tilat.
* '''1931-1941''' Kirjasto koulun kanssa, Kirkkokatu 17. Samassa talossa torin kulmalla oli kansakoulun luokkia.
* '''1941''' Pommitusten jälkeen ensisäilytys puuvajassa. Palosta säilyneet kirjat lajiteltiin Harjupaviljongilla.
* '''1941-1953''' Seurahuone ja näyttämö, Kymenkartanonkatu 2. Aluksi v.1891 tiloissa, mutta kun Lomaliitto tarvitsi ne kaupunginhotellin käyttöön, kirjasto pääsi entiselle näyttämölle.
* '''1953-1974''' Kirjasto putkassa, Lampikatu 19. Entinen putka ja palokalustovaja.
* '''1974-1999''' Kylpylä, Maaherrankatu 1. Entisessä kylpylässä toimi ennen kirjastoa myös sauna ja sitten ammattikoulu. Maalaiskunnan ja kaupunginkirjasto yhdistyivät vuonna 1994.
* '''1999-''' Pankki, Kauppakatu 12. Kirjasto muutti kesäkuussa 1999 Maaherrankadulta vanhasta kylpylärakennuksesta Säästöpankista saneerattuihin tiloihin. Hyötyneliöitä on 1340 ja toimintaa kolmessa kerroksessa. Kirjastotilat suunnitteli arkkitehti Saara Juola.<br />


===== Kirjasto WPK:n talossa 1891-1907 =====
Kymenkartanonkatu 2. Kaksi huonetta.


===== Kirjasto Kirkkokadulla 1907-1919 ===== 
== Aiheesta muualla ==
Kirkkokatu 12. Todennäköisesti entinen asuinhuoneisto
<br />
 
[http://www.heinola.fi/FIN/Palvelut/Kirjasto/kirjasto.htm Kirjaston kotisivu (avautuu uuteen välilehteen)]<br />
===== Kirjasto kirjastonhoitajan taloon 1919-1924 =====
[http://lastukirjastot.fi/Heinola Kirjasto uudessa Lastussa (avautuu uuteen välilehteen)]
Kirkkokatu 19. A. Lähteenkorva vuokrasi kolmen huoneen huoneiston talossaan sillä ehdolla, että pääsisi kirjastonhoitajaksi. Vuokrasuhde jatkui myös Kekkosen omistaessa talon, mutta hoitajat vaihtuivat.
 
===== Kirjasto kirjakaupassa 1924-1927 =====
Torikatu 12. Anna Väänänen vuokrasi entiset kirjakaupan tilat kirjastolle.
 
===== Kirjasto virastotalossa 1927-1931 =====
Kauppakatu 14. Tyhjäksi jääneessä asuinhuoneistossa kunnes kaupunginhallitus halusi tilat.
 
===== Kirjasto koulun kanssa 1931-1941 =====
Kirkkokatu 17. Samassa talossa torin kulmalla kansakoulun luokkia.
 
===== Kirjasto puuvajassa 1941 =====
Pommitusten jälkeen ensisäilytys.
 
===== Kirjasto Harjupaviljongille 1941 =====
Täällä lajiteltiin palosta säilyneet kirjat.
 
===== Kirjasto Seurahuoneella ja näyttämöllä 1941-1953 =====
Kymenkartanonkatu 2. Aluksi v.1891 tiloissa, mutta kun Lomaliitto tarvitsi ne kaupunginhotellin käyttöön, kirjasto pääsi entiselle näyttämölle.
 
===== Kirjasto putkassa 1953-1974 =====
Lampikatu 19. Entisessä putkassa ja palokalustovajassa.
 
===== Kirjasto kylpylässä 1974-1999 =====
Maaherrankatu 1. Entisessä kylpylässä toimi ennen kirjastoa myös sauna ja sitten ammattikoulu. Maalaiskunnan ja kaupunginkirjasto yhdistyivät 1994.
 
===== Kirjasto pankissa 1999- =====
Kauppakatu 12. Kirjasto muutti kesäkuussa 1999 Maaherrankadulta vanhasta kylpylärakennuksesta Säästöpankista saneerattuihin tiloihin. Hyötyneliöitä on 1340 ja toimintaa kolmessa kerroksessa. Kirjastotilat suunnitteli arkkitehti Saara Juola.


'''Kirjallisuutta''':<br />
'''Kirjallisuutta''':<br />
Aumo, Rolf: Heinolan kaupunginkirjasto 1863-1963 (1963)<br />
Aumo, Rolf: Heinolan kaupunginkirjasto 1863-1963 (1963)<br />


Reunanen, Heikki: Kirjaston vuosisata Heinolan maalaiskunnassa (1965)
Reunanen, Heikki: Kirjaston vuosisata Heinolan maalaiskunnassa (1965)<br />
<br />
 
[[Luokka: Kirjastot]] [[Luokka: Heinola]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.34

Kirjaston toiminta-ajatus

Heinolan kaupunginkirjaston tehtävänä on osana kunnan peruspalveluja edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistyksen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Tehtävänsä toteuttamiseksi kirjasto hankkii ja ylläpitää tarkoituksenmukaista aineistokokoelmaa, tarjoaa tilat aineiston käyttöön ja lainaukseen sekä antaa kirjaston käyttöön liittyvää neuvontaa, ohjausta ja opetusta. Tietoyhteiskunnan osana kirjasto tarjoaa mahdollisuuden käyttää kansallisia ja kansainvälisiä kirjasto- ja tietopalveluverkkoja.

kuvassa näkymä kirjastosaliin jossa kirjahyllyjen ympäröimänä kaksi vaaleanpunertavaa kaarenmuotoista sohvaa
Heinolan kirjastosali


Kirjaston historiaa

Ruotsinkielinen lainakirjasto perustettiin 1863, suomenkielinen 1867. Kirjaston sijainnit ovat vaihdelleet viinakaupasta pankkisaliin.

  • ?-1891 Kirjasto viina-anniskelussa. Hoitajakin oli sama! Vasta vuonna 1897 palkattiin ensimmäinen kirjastonhoitaja.
  • 1891-1907 WPK-talo, Kymenkartanonkatu 2. Kaksi huonetta.
  • 1907-1919 Kirkkokatu 12. Todennäköisesti entinen asuinhuoneisto.
  • 1919-1924 Kirjastonhoitajan talo, Kirkkokatu 19. A. Lähteenkorva vuokrasi kolmen huoneen huoneiston talossaan sillä ehdolla, että pääsi kirjastonhoitajaksi. Vuokrasuhde jatkui myös Kekkosen omistaessa talon, mutta hoitajat vaihtuivat.
  • 1924-1927 Kirjakauppa, Torikatu 12. Anna Väänänen vuokrasi entiset kirjakaupan tilat kirjastolle.
  • 1927-1931 Virastotalo, Kauppakatu 14. Tyhjäksi jääneessä asuinhuoneistossa kunnes kaupunginhallitus halusi tilat.
  • 1931-1941 Kirjasto koulun kanssa, Kirkkokatu 17. Samassa talossa torin kulmalla oli kansakoulun luokkia.
  • 1941 Pommitusten jälkeen ensisäilytys puuvajassa. Palosta säilyneet kirjat lajiteltiin Harjupaviljongilla.
  • 1941-1953 Seurahuone ja näyttämö, Kymenkartanonkatu 2. Aluksi v.1891 tiloissa, mutta kun Lomaliitto tarvitsi ne kaupunginhotellin käyttöön, kirjasto pääsi entiselle näyttämölle.
  • 1953-1974 Kirjasto putkassa, Lampikatu 19. Entinen putka ja palokalustovaja.
  • 1974-1999 Kylpylä, Maaherrankatu 1. Entisessä kylpylässä toimi ennen kirjastoa myös sauna ja sitten ammattikoulu. Maalaiskunnan ja kaupunginkirjasto yhdistyivät vuonna 1994.
  • 1999- Pankki, Kauppakatu 12. Kirjasto muutti kesäkuussa 1999 Maaherrankadulta vanhasta kylpylärakennuksesta Säästöpankista saneerattuihin tiloihin. Hyötyneliöitä on 1340 ja toimintaa kolmessa kerroksessa. Kirjastotilat suunnitteli arkkitehti Saara Juola.


Aiheesta muualla


Kirjaston kotisivu (avautuu uuteen välilehteen)
Kirjasto uudessa Lastussa (avautuu uuteen välilehteen)

Kirjallisuutta:
Aumo, Rolf: Heinolan kaupunginkirjasto 1863-1963 (1963)

Reunanen, Heikki: Kirjaston vuosisata Heinolan maalaiskunnassa (1965)

Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Heinolan_kaupunginkirjasto&oldid=40076”