Ero sivun ”Hauhon suojeluskunta” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(7 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 12: Rivi 12:
! bgcolor="#D3D3D3" colspan="3"| paikallispäälliköt
! bgcolor="#D3D3D3" colspan="3"| paikallispäälliköt
|-
|-
| 1918 || colspan="2" | [[aliupseeri (sotilasarvo)|aliupseeri]] K. Roos -1919
| 1918 || colspan="2" | aliupseeri (sotilasarvo)|aliupseeri K. Roos -1919
|-
|-
| 1919 || colspan="2" | [[jääkärivääpeli]] Augus Nyyssönen -1919
| 1919 || colspan="2" | jääkärivääpeli Augus Nyyssönen -1919
|-
|-
| 1919 || colspan="2" | [[reservivänrikki]] E. Koponen -1919
| 1919 || colspan="2" | reservivänrikki E. Koponen -1919
|-
|-
| 1920 || colspan="2" | [[reservivänrikki]] P. Korven-Korpinen -1921
| 1920 || colspan="2" | reservivänrikki P. Korven-Korpinen -1921
|-
|-
| 1921 || colspan="2" | tilanomistaja K. H. Mäkinen -1922
| 1921 || colspan="2" | tilanomistaja K. H. Mäkinen -1922
|-
|-
| 1922 || colspan="2" | [[reservivänrikki]] A. Suomalainen -1922
| 1922 || colspan="2" | reservivänrikki A. Suomalainen -1922
|-
|-
| 1922 || colspan="2" | [[suojeluskuntaupseeri]] K. S. Nyman -1923
| 1922 || colspan="2" | suojeluskuntaupseeri K. S. Nyman -1923
|-
|-
| 1923 || colspan="2" | [[suojeluskuntaupseeri]] K. Ylöstalo -1926
| 1923 || colspan="2" | suojeluskuntaupseeri K. Ylöstalo -1926
|-
| 1926 || colspan="2" | tilanomistaja K. H. Mäkinen -1927
|-
| 1928 || colspan="2" | reservivänrikki T. E. Kalliokoski -1928
|-
| 1928 || colspan="2" | suojeluskuntavääpeli R. Jyrkänkoski -1929
|-
| 1929 || colspan="2" | suojeluskuntavääpeli V. Aro -1929
|-
| 1929 || colspan="2" | suojeluskunta-alikersantti P. Saario -1933
|-
| 1933 || colspan="2" | suojeluskuntavääpeli E. Hannukkala -1937
|-
| 1937 || colspan="2" | suojeluskunta-alikersantti Y. Tapola -1937
|-
| 1938 || colspan="2" | suojeluskuntakorpraali P. Toivonen -1939
|-
| 1940 || colspan="2" | suojeluskuntakorpraali P. Toivonen -1941
|-
| 1942 || colspan="2" | kersantti N. Leppäniemi -1943
|-
| 1943 || colspan="2" | ylikersantti V. Koskinen -1944
|}
|}
'''Hauhon suojeluskunta''' perustettiin 1. toukokuuta 1918 neljäntenä päivänä sen jälkeen, [[Svinhufvudin senaatti|Svinhudvudin senaatin]] [[Suomen suojeluskunnat|suojeluskunnat]] olivat vallanneet [[Hauhon kunta|Haunon kunnan]] [[kansanvaltuuskunta|kansanvaltuuskunnan]] [[punakaarti|punakaarteilta]] ja suojeluskuntatoiminta oli tullut jälleen mahdolliseksi.
'''Hauhon suojeluskunta''' perustettiin 1. toukokuuta 1918 neljäntenä päivänä sen jälkeen, Svinhudvudin senaatin Suomen suojeluskunnat|suojeluskunnat olivat vallanneet Haunon kunnan kansanvaltuuskunnan punakaarteilta ja suojeluskuntatoiminta oli tullut jälleen mahdolliseksi.


Suojeluskunnassa oli 1920-luvulla kaksi jalkaväkikomppaniaksi kutsuttua yksikköä, konekiväärijoukkue, ratsuosasto ja [[tiedonanto]]-osasto. Harjoitusten painopiste oli aluksi kyläkohtaisissa harjoituksissa. Ratsuosasto harjoitteli kahdesti viikossa usein [[Hämeen ratsurykmentti|Hämeen ratsurykmentin]] upseereiden ja aliupseereiden tuella.  
Suojeluskunnassa oli 1920-luvulla kaksi jalkaväkikomppaniaksi kutsuttua yksikköä, konekiväärijoukkue, ratsuosasto ja [[tiedonanto]]-osasto. Harjoitusten painopiste oli aluksi kyläkohtaisissa harjoituksissa. Ratsuosasto harjoitteli kahdesti viikossa usein [[Hämeen ratsurykmentti|Hämeen ratsurykmentin]] upseereiden ja aliupseereiden tuella.  
Rivi 34: Rivi 56:
Vuonna 1920 Hauhon suojeluskunnalla oli taisteluharjoitus Hämeenlinnan Päällystökoulun III kurssin kanssa, joka oli majoitettuna [[Vitsiälän seurantalo]]lle. Harjoituksia oli myös Hämeenlinnan suojeluskuntarykmentin piirissä.
Vuonna 1920 Hauhon suojeluskunnalla oli taisteluharjoitus Hämeenlinnan Päällystökoulun III kurssin kanssa, joka oli majoitettuna [[Vitsiälän seurantalo]]lle. Harjoituksia oli myös Hämeenlinnan suojeluskuntarykmentin piirissä.


20. elokuuta 1925 ratsusosasto osallitui Ruotsin kuninkaan, Kustaa V:n, Suomen vierailuun, 35 hevosella. Suojeluskunnan eskadroonan ensimmäisen joukkueen ja kolmannen joukkueen muodostivat Helsingin ja Kirkkonummen ratsuosastot ja Hauhon suojeluskunnan ratsuosasto toisen. Eskadroonan päällikkönä oli ratsumestari Nylander. Hauhon suojeluskunnan ratsuosasto oli 1925 maan suurin.
20. elokuuta 1925 ratsusosasto osallistui Ruotsin kuninkaan, Kustaa V:n, Suomen vierailuun, 35 hevosella. Suojeluskunnan eskadroonan ensimmäisen joukkueen ja kolmannen joukkueen muodostivat Helsingin ja Kirkkonummen ratsuosastot ja Hauhon suojeluskunnan ratsuosasto toisen. Eskadroonan päällikkönä oli ratsumestari Nylander. Hauhon suojeluskunnan ratsuosasto oli 1925 maan suurin.
 
1930-lvun alussa Hauhon suojeluskunnan harjoituskokoonpanossa oli kaksi ratsuväkijoukkuetta, konekivääriosasto, ikämiesjoukkue, lääkintäosasto ja poikaosasto.
 
[[Hauhon Lotta Svärd]]illä oli pysyvä kahvila [[Hauhon kirkonkylä]]ssä ja kesällä toinen, tilapäinen, [[Torvoila]]n kahvila.
 
[[luokka:Maanpuolustusjärjestöt]][[Luokka:Sotilaalliset järjestöt]][[Category:Häme-Wiki]]

Nykyinen versio 9. kesäkuuta 2023 kello 08.43

Hauhon suojeluskunta
[[]]
[kuvateksti]
Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri
I alue
paikallispäälliköt
1918 aliupseeri (sotilasarvo)|aliupseeri K. Roos -1919
1919 jääkärivääpeli Augus Nyyssönen -1919
1919 reservivänrikki E. Koponen -1919
1920 reservivänrikki P. Korven-Korpinen -1921
1921 tilanomistaja K. H. Mäkinen -1922
1922 reservivänrikki A. Suomalainen -1922
1922 suojeluskuntaupseeri K. S. Nyman -1923
1923 suojeluskuntaupseeri K. Ylöstalo -1926
1926 tilanomistaja K. H. Mäkinen -1927
1928 reservivänrikki T. E. Kalliokoski -1928
1928 suojeluskuntavääpeli R. Jyrkänkoski -1929
1929 suojeluskuntavääpeli V. Aro -1929
1929 suojeluskunta-alikersantti P. Saario -1933
1933 suojeluskuntavääpeli E. Hannukkala -1937
1937 suojeluskunta-alikersantti Y. Tapola -1937
1938 suojeluskuntakorpraali P. Toivonen -1939
1940 suojeluskuntakorpraali P. Toivonen -1941
1942 kersantti N. Leppäniemi -1943
1943 ylikersantti V. Koskinen -1944

Hauhon suojeluskunta perustettiin 1. toukokuuta 1918 neljäntenä päivänä sen jälkeen, Svinhudvudin senaatin Suomen suojeluskunnat|suojeluskunnat olivat vallanneet Haunon kunnan kansanvaltuuskunnan punakaarteilta ja suojeluskuntatoiminta oli tullut jälleen mahdolliseksi.

Suojeluskunnassa oli 1920-luvulla kaksi jalkaväkikomppaniaksi kutsuttua yksikköä, konekiväärijoukkue, ratsuosasto ja tiedonanto-osasto. Harjoitusten painopiste oli aluksi kyläkohtaisissa harjoituksissa. Ratsuosasto harjoitteli kahdesti viikossa usein Hämeen ratsurykmentin upseereiden ja aliupseereiden tuella.

Vuonna 1920 Hauhon suojeluskunnalla oli taisteluharjoitus Hämeenlinnan Päällystökoulun III kurssin kanssa, joka oli majoitettuna Vitsiälän seurantalolle. Harjoituksia oli myös Hämeenlinnan suojeluskuntarykmentin piirissä.

20. elokuuta 1925 ratsusosasto osallistui Ruotsin kuninkaan, Kustaa V:n, Suomen vierailuun, 35 hevosella. Suojeluskunnan eskadroonan ensimmäisen joukkueen ja kolmannen joukkueen muodostivat Helsingin ja Kirkkonummen ratsuosastot ja Hauhon suojeluskunnan ratsuosasto toisen. Eskadroonan päällikkönä oli ratsumestari Nylander. Hauhon suojeluskunnan ratsuosasto oli 1925 maan suurin.

1930-lvun alussa Hauhon suojeluskunnan harjoituskokoonpanossa oli kaksi ratsuväkijoukkuetta, konekivääriosasto, ikämiesjoukkue, lääkintäosasto ja poikaosasto.

Hauhon Lotta Svärdillä oli pysyvä kahvila Hauhon kirkonkylässä ja kesällä toinen, tilapäinen, Torvoilan kahvila.

Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hauhon_suojeluskunta&oldid=42404”