Ero sivun ”Hans Henrik Gripenberg” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Gripenberg oli hämeenlinnalaisille tuttu vieras, sillä rykmentin harjoituksia pidettiin seudulla ennen muuta Parolassa. Upseerit ja päällystö yöpyivät kaupungin porvariskodeissa. | Gripenberg oli hämeenlinnalaisille tuttu vieras, sillä rykmentin harjoituksia pidettiin seudulla ennen muuta Parolassa. Upseerit ja päällystö yöpyivät kaupungin porvariskodeissa. | ||
Hans Henrik Gripenberg otti osaa jo Ruotsin kuninkaan aloittamaan ns. Kustaa III:n sotaan (1789 - 1790) majurina Hämeen jalkaväkirykmentissä. Hänet ylennettiin 1789 everstiluutnantiksi ja 1794 everstiksi sekä 1795 Hämeen jalkaväkirykmentin kenraalimajuriksi. | Hans Henrik Gripenberg otti osaa jo Ruotsin kuninkaan aloittamaan ns. Kustaa III:n sotaan (1789 - 1790) Venäjää vastaan majurina Hämeen jalkaväkirykmentissä. Hänet ylennettiin 1789 everstiluutnantiksi ja 1794 everstiksi sekä 1795 Hämeen jalkaväkirykmentin kenraalimajuriksi. | ||
Suomen sodan (1808 - 1809) alussa hän komensi vain omaa rykmenttiään esim. kuuluisassa Siikajoen taistelussa. Armeijan vetäydyttyä yhä pohjoisemmaksi - aina Ruotsiin saakka - Gripenberg äkkiä huomasi johtavansa koko Ruotsin pohjoista armeijaa Länsipohjassa! Ylipäällikkö Wilhelm Mauritz Klingspor ja pohjoisen armeijan päällikkö Carl Johan Adlercreutz olivat kesken sodan lähteneet Tukholmaan, jossa he osallistuivat istuvan kuninkaan syrjäyttämiseen. | Suomen sodan (1808 - 1809) alussa hän komensi vain omaa rykmenttiään esim. kuuluisassa Siikajoen taistelussa. Armeijan vetäydyttyä yhä pohjoisemmaksi - aina Ruotsiin saakka - Gripenberg äkkiä huomasi johtavansa koko Ruotsin pohjoista armeijaa Länsipohjassa! Ylipäällikkö Wilhelm Mauritz Klingspor ja pohjoisen armeijan päällikkö Carl Johan Adlercreutz olivat kesken sodan lähteneet Tukholmaan, jossa he osallistuivat istuvan kuninkaan syrjäyttämiseen. | ||
Versio 29. maaliskuuta 2022 kello 09.23
Kenraalimajuri Hans Henrik Gripenberg (1754 - 1813) oli Suomen sodan aikana Hämeen läänin jalkaväkirykmentin komentaja. Rykmenttiin kuului myös jääkäripataljoona. Jalkaväkikomppanioita oli kahdeksan. Kantahämäläinen ruotusotaväki kuului lähinnä Sääksmäen komppaniaan, jossa oli 130 sotilasta. Esim. Vanajan seurakunnasta oli 12 ruotusotilasta, joista neljä oli ruotsalaisia.
Rykmentin komentajan virkatalo sijaitsi Porvoon Grönkullassa, mutta sodan alettua Gripenberg siirsi päämajansa Sääksmäen Voipaalaan, joka oli hänen vaimonsa Hedvig Lovisa Gripenbergin (os. Jahnsson) sukukartano.
Gripenberg oli hämeenlinnalaisille tuttu vieras, sillä rykmentin harjoituksia pidettiin seudulla ennen muuta Parolassa. Upseerit ja päällystö yöpyivät kaupungin porvariskodeissa.
Hans Henrik Gripenberg otti osaa jo Ruotsin kuninkaan aloittamaan ns. Kustaa III:n sotaan (1789 - 1790) Venäjää vastaan majurina Hämeen jalkaväkirykmentissä. Hänet ylennettiin 1789 everstiluutnantiksi ja 1794 everstiksi sekä 1795 Hämeen jalkaväkirykmentin kenraalimajuriksi.
Suomen sodan (1808 - 1809) alussa hän komensi vain omaa rykmenttiään esim. kuuluisassa Siikajoen taistelussa. Armeijan vetäydyttyä yhä pohjoisemmaksi - aina Ruotsiin saakka - Gripenberg äkkiä huomasi johtavansa koko Ruotsin pohjoista armeijaa Länsipohjassa! Ylipäällikkö Wilhelm Mauritz Klingspor ja pohjoisen armeijan päällikkö Carl Johan Adlercreutz olivat kesken sodan lähteneet Tukholmaan, jossa he osallistuivat istuvan kuninkaan syrjäyttämiseen.
Gripenbergin huonokuntoiset joukot antautuivat ylivoimaisille venäläisille 25. maaliskuuta 1809 Kainuunjoella (Kalix-joki) ylipäällikkö Barclay de Tollylle, mistä hän joutui myöhemmin epäillyksi maanpetoksesta kuitenkaan ilman lopullisia oikeudellisia seuraamuksia.
Suomen armeija hajotettiin ja henkiin jääneet ruotusotilaat lähetettiin koteihinsa esim. Vanajan seurakuntaan.
Lähteitä
Hämeen läänin jalkaväkirykmentti. Geni ([1])
Striden om Finland 1808-1809. Projekt Runeberg ([2])
Finska kriget 1808-1809. Projekt Runeberg ([3])
Hans-Henrik Gripenberg. Geni ([4])
Hans Henrik Gripenberg. Wikipedia ([5])