Haapastensyrjän puulajipuisto

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Versio hetkellä 17. kesäkuuta 2019 kello 17.05 – tehnyt MinLii (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: SIVU on työn alla ... Haapastensyrjän puulajipuisto on perustettu 1960-luvulla metsänjalostusaseman yhteyteen ja puiston noin 7 hehtaarin alueella kasvaa nykyisin kolmisens...)

(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa:valikkoon, hakuun

SIVU on työn alla ...

Haapastensyrjän puulajipuisto on perustettu 1960-luvulla metsänjalostusaseman yhteyteen ja puiston noin 7 hehtaarin alueella kasvaa nykyisin kolmisensataa kotimaisten puiden luonnollisia erikoismuotoa, käsittäen kuusen ja männyn lisäksi myös lehtipuut. Tämä ns. rotupuisto havainnollistaa puulajiemme laajaa luontaista perinnöllistä vaihtelua. Puisto tarjoaa hienoja elämyksiä puiden ystäville kaikkina vuoden aikoina.

Lopella Läyliäisissä sijaitsevan LUKEn Haapastensyrjän toimipaikan puulajipuistosta kasvaa yli sata kuusen erikoismuotoa. Paitsi että Haapastensyrjässä voi nähdä useita hyvin erikoisia puita, niin puisto on myös häkellyttävän kaunis maisemapuistona.

Puiden erikoismuodot ovat luonnon monimuotoisuutta, joka näyttäytyy vaikuttavimpana keväällä ja kesällä kun lehdet ovat puissa ja kuusikin kukkii ja kultakuuset loistavat. Syksyllä ja talven kynnyksellä katseenvangitsijoina ovat havupuut ja erityisesti kuuset.

Puistossa kasvaa mm. kulta- ja pylväskuusia sekä liuskalehtikoivuja ja kääpiömäntyjä. Puiston nähtävyyksiin kuuluvat myös president tien puut. Presidentit Urho Kekkonen, Mauno Koivisto (rauduskoivu), Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen (kynäjalava) ovat kukin vierailleet Haapastensyrjässä virkakaudellaan ja istuttaneet puistoon nimikkopuunsa. Puiston perustamiskuusen istutti presidentti Kekkonen. Puun paikalla on enää vain muistolaatta, sillä puu menehtyi samana vuonna kuin presidentti Kekkonen kuoli vuonna 1986. Kummulle on myöhemmin istutettu kolme kultakuusta.

Jalostusaseman lähistöllä kasvaa myös lukuisia puukokoelmia, joissa säilytetään arvokasta geeniainesta, kuten pluspuiden vartteita tulevaisuuden jalostusta varten.

Kuusien erikoismuotoja

  • Surukuusi
  • Kumopatakuusi
  • Tapionpöytä
  • Käärmekuusi
  • Luutakuusi
  • Kartiokuusi
  • Kiharaoksakuusi
  • Riippakuusi

Värimuunnokset

  • Kultakuuset
  • Purppurakuusi
  • Kirjavaneulaskuusi

Kultakuusien loistoa keväisin kuvaa hienosti blogikirjoitus vuodelta 2017 - Iltaretki taikametsään

Haapastensyrjän jalostusasema on edelleen yksi metsänjalostustoiminnan keskuspaikoista Suomessa. Etelä-Hämeessä, Lopella sijaitseva jalostusasema perustettiin vuonna 1960, kun Osuuspankkijärjestö luovutti Haapastensyrjän maatilan Metsänjalostussäätiön käyttöön 50 vuodeksi. Metsäntutkimuslaitokselle jalostusasema siirtyi vuonna 2000, kun Metsänjalostussäätiön koko jalostustoiminta yhdistettiin Metlaan.Jalostusasema toimi Metlan Vantaan toimintayksikön alaisuudessa. Vuonna 2014 Metla, MTT yhdistyivät Luonnonvarakeskukseksi. Nykyään LUKE hallinnoi Haapastensyrjän jalostusasemaa.

Haapastensyrjän toimisto- ja laboratoriorakennus, Riihelä, valmistui loppuvuodesta 2007. Arkkitehtitoimisto Häkli Ky:n suunnittelema rakennus palkittiin kunniamaininnalla Puupalkinto 2008 -kilpailussa.Talon sisustuksessa on käytetty monipuolisesti kotimaisia ja ulkomaisia puulajeja. Rakennukseen käytetty puutavara oli peräisin Metlan omista metsistä.

Jalostusaseman toiminnan painopisteitä ovat perinteinen metsäpuiden jalostustyö sekä uusien menetelmien kehittäminen. Metsänjalostuksen työvaiheita ovat puiden valinta, risteyttäminen ja valittujen puiden jälkeläisten testaus koeviljelyksissä. Kehittämistyö tähtää jalostustyön nopeuttamiseen, siementuotannon lisäämiseen ja kasvullisen lisäyksen menetelmien tehostamiseen. Yksi merkittävimmistä kehittämistyön saavutuksista on koivunsiementuotanto kasvihuoneissa.

Tärkeimmät jalostettavat puulajit ovat mänty, kuusi ja rauduskoivu, mutta myös muita puulajeja, kuten haapaa, leppää ja lehtikuusta sekä rauduskoivun erikoismuotoa visakoivua on jalostettu, jalostuksessa pyritään puiden kasvun, laadun ja viljelyvarmuuden parantamiseen. Jalostustyön tulokset siirretään käytäntöön pääasiassa siemenviljelysten avulla. LUKElla on tässä työssä keskeinen rooli siemenviljelysten suunnittelijana ja vartteiden tuottajana. Haapastensyrjässä kasvatetaan vuosittain tuhansia vartetaimia istutettaviksi uusiin siemenviljelyksiin.

Viime vuosina jalostusaseman toiminta on laajentunut metsänjalostuksen lisäksi metsägeneettiseen tutkimukseen sekä muuhun metsäntutkimukseen. EU-hankkeessaTREESNIPS on tutkittu puiden sopeutumisominaisuuksien geneettistä perustaa. Laajassa Metsät 2050-hankkeessa selvitetään puiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Muita tutkimusaiheita ovat mm. puiden sienijuuret eli mykorritsat sekä rahkasammalten kasvatus biopolttoaineiden valmistusta varten.

Jalostusaseman taimitarha-alueenpinta-ala on noin kuusi hehtaaria, joista kaksi hehtaaria on kasvihuoneita. Suurimpien kasvihuoneiden korkeus on yhdeksän metriä ja pituus jopa 100 metriä. Niihin on perustettu puiden jalostustarinoja sekä koivun siemenviljelyksiä. Lisäksi niissä kasvatetaan ilmastonmuutostutkimuksenaineistoja.

Osa kasvihuoneista on varustettu kehittyneellä automatiikalla, jonka avulla kasvuoloja voidaan seurata ja säädellä tarkoin. Tutkimuskasvihuoneen varustukseen kuuluvat myös pakastuslaitteet, joilla testataan taimen kylmänkestävyyttä. Yksi huoneista on suunniteltu erityisesti oksapistokkaiden juurrutukseen. Uudessa laboratoriossapuolestaan voidaan tuottaa esimerkiksi haavan ja visakoivun taimia solukkoviljelyn avulla


Lähistöstä löytyy myös eri pituisia ulkoilureittejä, joihin on viitoitus Haapastensyrjän alueelta. Lisää tietoa Lopen kunnan luontokohteista ja ulkoilureiteistä löytyy - Lopen kunnan luontoon esitteestä.

Opastettuja kierroksia voi kysellä ....

Osoite: Haapastensyrjän jalostusasema, Haapastensyrjäntie 34, Läyliäinen

You Tube video vuodelta 1963 - Suomen Luonnon artikkeli Hangastensyrjän puulajipuistosta