Ero sivun ”Haapastensyrjän puulajipuisto” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: SIVU on työn alla ... Haapastensyrjän puulajipuisto on perustettu 1960-luvulla metsänjalostusaseman yhteyteen ja puiston noin 7 hehtaarin alueella kasvaa nykyisin kolmisens...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (23 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Image:Haapastensyrja2019.jpg|thumb|left|300px|Kultakuusia Haapastensyrjän puulajipuistossa alkusesästä 2019 Kuvaaja: Minna Takala]] | |||
Haapastensyrjän puulajipuisto on perustettu 1960-luvulla metsänjalostusaseman yhteyteen Lopelle Läyliäisiin . Puiston n. 7 hehtaarin alueella kasvaa nykyisin kolmisensataa kotimaisten puiden luonnollisia erikoismuotoa, käsittäen kuusen ja männyn lisäksi myös lehtipuut. Tämä ns. rotupuisto havainnollistaa puulajiemme laajaa luontaista perinnöllistä vaihtelua. Puisto tarjoaa hienoja elämyksiä puiden ystäville kaikkina vuoden aikoina. | |||
Haapastensyrjän | Nykyään LUKEn hallinnoiman Haapastensyrjän metsänjalostus keskuksen puulajipuistosta kasvaa yli sata kuusen erikoismuotoa. Haapastensyrjässä voi nähdä useita hyvin erikoisia puita ja puisto on myös erittäin viehättävä maisemapuistona. | ||
Puiden erikoismuodot ovat luonnon monimuotoisuutta. Edustavimmillaan puisto on keväällä ja kesällä kun lehdet ovat puissa ja kuusikin kukkii ja kultakuuset loistavat. Syksyllä ja talven kynnyksellä katseenvangitsijoina ovat havupuut ja erityisesti erikoislaatuiset kuuset. Puiden erikoisuus näkyy latvuksen ja rungon muodoissa, oksien kasvutavassa, neulasten värissä ja kukkimisrunsaudessa. | |||
Puistossa kasvaa muun muassa kulta- ja pylväskuusia sekä liuskalehtikoivuja ja kääpiömäntyjä. Puiston nähtävyyksiin kuuluvat myös presidenttien puut. Presidentit Urho Kekkonen, Mauno Koivisto (rauduskoivu), Martti Ahtisaari (mänty) ja Tarja Halonen (kynäjalava) ovat kukin vierailleet Haapastensyrjässä virkakaudellaan ja istuttaneet puistoon nimikkopuunsa. Puiston perustamiskuusen istutti presidentti Kekkonen. Puun paikalla on enää vain muistolaatta, sillä puu menehtyi samana vuonna kuin presidentti Kekkonen kuoli vuonna 1986. Kummulle on myöhemmin istutettu kolme kultakuusta. | |||
Puistossa kasvaa | |||
Jalostusaseman lähistöllä kasvaa myös lukuisia puukokoelmia, joissa säilytetään arvokasta geeniainesta, kuten pluspuiden vartteita tulevaisuuden jalostusta varten. | Jalostusaseman lähistöllä kasvaa myös lukuisia puukokoelmia, joissa säilytetään arvokasta geeniainesta, kuten pluspuiden vartteita tulevaisuuden jalostusta varten. | ||
[[Image:Kultakuusi.jpg|thumb|left|300px|Kultakuusi Haapastensyrjän puulajipuistossa alkusesästä 2019 Kuvaaja: Minna Takala]] | |||
Kuusien erikoismuotoja | '''Kuusien erikoismuotoja''' | ||
* Surukuusi | * Surukuusi | ||
* Kumopatakuusi | * Kumopatakuusi | ||
| Rivi 23: | Rivi 21: | ||
* Riippakuusi | * Riippakuusi | ||
Värimuunnoksia | |||
* Kultakuuset | * Kultakuuset | ||
* Purppurakuusi | * Purppurakuusi | ||
* Kirjavaneulaskuusi | * Kirjavaneulaskuusi | ||
<br /> | |||
<br /> | |||
Lisätietoja puista löytyy teoksesta [http://jukuri.luke.fi/handle/10024/521302 Ole Oskasson ja Teijo Nikkanen (1998) Metsäpuiden erikoismuotoja kultakuusesta luutakoivuun (1998) Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja] <br /> | |||
<br /> | |||
Puiston opasteita ollaan uusimassa kesällä 2019. Puistoon on käynti parkkipaikalta vasemmalla ruohottunutta tienpohjaa pitkin, puiden luota löytyy joitain kylttejä. | |||
== Jalostusaseman historiasta ja toiminnasta == | |||
Haapastensyrjän jalostusasema on edelleen yksi metsänjalostustoiminnan keskuspaikoista Suomessa. Etelä-Hämeessä, Lopella | Haapastensyrjän jalostusasema on edelleen yksi metsänjalostustoiminnan keskuspaikoista Suomessa. Etelä-Hämeessä, Lopella | ||
| Rivi 40: | Rivi 44: | ||
rooli siemenviljelysten suunnittelijana ja vartteiden tuottajana. Haapastensyrjässä kasvatetaan vuosittain tuhansia vartetaimia istutettaviksi uusiin siemenviljelyksiin. | rooli siemenviljelysten suunnittelijana ja vartteiden tuottajana. Haapastensyrjässä kasvatetaan vuosittain tuhansia vartetaimia istutettaviksi uusiin siemenviljelyksiin. | ||
Viime vuosina jalostusaseman toiminta on laajentunut metsänjalostuksen lisäksi metsägeneettiseen tutkimukseen sekä muuhun metsäntutkimukseen. EU- | Viime vuosina jalostusaseman toiminta on laajentunut metsänjalostuksen lisäksi metsägeneettiseen tutkimukseen sekä muuhun metsäntutkimukseen. EU-hankkeessa TREESNIPS on tutkittu puiden sopeutumisominaisuuksien geneettistä perustaa. Laajassa Metsät 2050-hankkeessa selvitettiin puiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Muita tutkimusaiheita ovat olleet mm. puiden sienijuuret eli mykorritsat sekä rahkasammalten kasvatus biopolttoaineiden valmistusta varten. | ||
Jalostusaseman taimitarha- | Jalostusaseman taimitarha-alueen pinta-ala on noin kuusi hehtaaria, joista kaksi hehtaaria on kasvihuoneita. Suurimpien kasvihuoneiden korkeus on yhdeksän metriä ja pituus jopa 100 metriä. Niihin on perustettu puiden jalostustarinoja sekä koivun siemenviljelyksiä. Lisäksi niissä kasvatetaan ilmastonmuutos tutkimuksen aineistoja. | ||
Osa kasvihuoneista on varustettu kehittyneellä automatiikalla, jonka avulla kasvuoloja voidaan seurata ja säädellä tarkoin. Tutkimuskasvihuoneen varustukseen kuuluvat myös pakastuslaitteet, joilla testataan taimen kylmänkestävyyttä. Yksi huoneista on suunniteltu erityisesti oksapistokkaiden juurrutukseen. | Osa kasvihuoneista on varustettu kehittyneellä automatiikalla, jonka avulla kasvuoloja voidaan seurata ja säädellä tarkoin. Tutkimuskasvihuoneen varustukseen kuuluvat myös pakastuslaitteet, joilla testataan taimen kylmänkestävyyttä. Yksi huoneista on suunniteltu erityisesti oksapistokkaiden juurrutukseen. Laboratoriossa puolestaan voidaan tuottaa esimerkiksi haavan ja visakoivun taimia solukkoviljelyn avulla. | ||
== Lisätietoja ja yhteystietoja == | |||
Haapastensyrjän lähistöstä löytyy myös eri pituisia ulkoilureittejä, joihin on viitoitus Haapastensyrjän alueelta. Lisää tietoa Lopen kunnan luontokohteista ja ulkoilureiteistä löytyy - Lopen kunnan [https://issuu.com/makmediafi/docs/loppi_ulkoilureitit_ja_luontokohtee luontoon esitteestä]. | |||
Kaikille avoimia opastettuja kierroksia järjestetään aika ajoin esimerkikiksi Suomen luonnonpäivinä ja yhdistykset ja vierailijaryhmät voivat kysellä LUKEn henkilökunnalta mahdollisuutta vierailuun. (varmistettava??) | |||
'''Osoite''': Haapastensyrjän jalostusasema, Haapastensyrjäntie 34, Läyliäinen | |||
'''You Tube videoita''' | |||
* [https://youtu.be/PHOMQqKzdzA LUKEn Sirkku Pöykkö esittelee presidenttien puita vuonna 2015] | |||
* [https://youtu.be/NYd0Rfsl_rU Metsäntutkimuslaitosta esittelevä video METLAn ajoilta vuodelta 2012] | |||
* [https://youtu.be/PzoguXq5Nzk Haapastensyrjän toiminnan esittelyvideo vuodelta 2010] | |||
* [https://youtu.be/_OdMyTqnbPg Metsänjalostussäätiön tuottama video vuodelta 1963] | |||
<br /> | |||
'''Artikkeleita & blogipostauksia''' | |||
* [https://suomenluonto.fi/uutiset/rotupuistossa-voi-nahda-kumopatakuusen/ Suomen Luonnon artikkeli Hangastensyrjän puulajipuistosta] | |||
* [http://johannapekkanen.blogspot.com/2014/05/haapastensyrja-puita-halaamaan.html Blogi postaus ja kuvia Haapastenpuiston puulajipuistosta vuodelta 2014] | |||
* Kultakuusien loistoa keväisin kuvaa hienosti blogikirjoitus ja kuvat vuodelta 2017 - [http://www.nekogarden.fi/wp/?p=1107 Iltaretki taikametsään] | |||
* [http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/534225/taimi-4-11.pdf?sequence=1&isAllowed=y Haapastensyrjä - puoli vuosisataa parampien metsien hyväksi,] Matti Haapanen 2011, Taimiuutiset 4/2011 ss.14-16 | |||
[[Category:Puistot]] [[Coordinates::60.615698,24.431499,13| ]] | |||
[ | |||
Versio 1. elokuuta 2019 kello 16.51
Haapastensyrjän puulajipuisto on perustettu 1960-luvulla metsänjalostusaseman yhteyteen Lopelle Läyliäisiin . Puiston n. 7 hehtaarin alueella kasvaa nykyisin kolmisensataa kotimaisten puiden luonnollisia erikoismuotoa, käsittäen kuusen ja männyn lisäksi myös lehtipuut. Tämä ns. rotupuisto havainnollistaa puulajiemme laajaa luontaista perinnöllistä vaihtelua. Puisto tarjoaa hienoja elämyksiä puiden ystäville kaikkina vuoden aikoina.
Nykyään LUKEn hallinnoiman Haapastensyrjän metsänjalostus keskuksen puulajipuistosta kasvaa yli sata kuusen erikoismuotoa. Haapastensyrjässä voi nähdä useita hyvin erikoisia puita ja puisto on myös erittäin viehättävä maisemapuistona.
Puiden erikoismuodot ovat luonnon monimuotoisuutta. Edustavimmillaan puisto on keväällä ja kesällä kun lehdet ovat puissa ja kuusikin kukkii ja kultakuuset loistavat. Syksyllä ja talven kynnyksellä katseenvangitsijoina ovat havupuut ja erityisesti erikoislaatuiset kuuset. Puiden erikoisuus näkyy latvuksen ja rungon muodoissa, oksien kasvutavassa, neulasten värissä ja kukkimisrunsaudessa.
Puistossa kasvaa muun muassa kulta- ja pylväskuusia sekä liuskalehtikoivuja ja kääpiömäntyjä. Puiston nähtävyyksiin kuuluvat myös presidenttien puut. Presidentit Urho Kekkonen, Mauno Koivisto (rauduskoivu), Martti Ahtisaari (mänty) ja Tarja Halonen (kynäjalava) ovat kukin vierailleet Haapastensyrjässä virkakaudellaan ja istuttaneet puistoon nimikkopuunsa. Puiston perustamiskuusen istutti presidentti Kekkonen. Puun paikalla on enää vain muistolaatta, sillä puu menehtyi samana vuonna kuin presidentti Kekkonen kuoli vuonna 1986. Kummulle on myöhemmin istutettu kolme kultakuusta.
Jalostusaseman lähistöllä kasvaa myös lukuisia puukokoelmia, joissa säilytetään arvokasta geeniainesta, kuten pluspuiden vartteita tulevaisuuden jalostusta varten.
Kuusien erikoismuotoja
- Surukuusi
- Kumopatakuusi
- Tapionpöytä
- Käärmekuusi
- Luutakuusi
- Kartiokuusi
- Kiharaoksakuusi
- Riippakuusi
Värimuunnoksia
- Kultakuuset
- Purppurakuusi
- Kirjavaneulaskuusi
Lisätietoja puista löytyy teoksesta Ole Oskasson ja Teijo Nikkanen (1998) Metsäpuiden erikoismuotoja kultakuusesta luutakoivuun (1998) Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja
Puiston opasteita ollaan uusimassa kesällä 2019. Puistoon on käynti parkkipaikalta vasemmalla ruohottunutta tienpohjaa pitkin, puiden luota löytyy joitain kylttejä.
Jalostusaseman historiasta ja toiminnasta
Haapastensyrjän jalostusasema on edelleen yksi metsänjalostustoiminnan keskuspaikoista Suomessa. Etelä-Hämeessä, Lopella sijaitseva jalostusasema perustettiin vuonna 1960, kun Osuuspankkijärjestö luovutti Haapastensyrjän maatilan Metsänjalostussäätiön käyttöön 50 vuodeksi. Metsäntutkimuslaitokselle jalostusasema siirtyi vuonna 2000, kun Metsänjalostussäätiön koko jalostustoiminta yhdistettiin Metlaan.Jalostusasema toimi Metlan Vantaan toimintayksikön alaisuudessa. Vuonna 2014 Metla, MTT yhdistyivät Luonnonvarakeskukseksi. Nykyään LUKE hallinnoi Haapastensyrjän jalostusasemaa.
Haapastensyrjän toimisto- ja laboratoriorakennus, Riihelä, valmistui loppuvuodesta 2007. Arkkitehtitoimisto Häkli Ky:n suunnittelema rakennus palkittiin kunniamaininnalla Puupalkinto 2008 -kilpailussa.Talon sisustuksessa on käytetty monipuolisesti kotimaisia ja ulkomaisia puulajeja. Rakennukseen käytetty puutavara oli peräisin Metlan omista metsistä.
Jalostusaseman toiminnan painopisteitä ovat perinteinen metsäpuiden jalostustyö sekä uusien menetelmien kehittäminen. Metsänjalostuksen työvaiheita ovat puiden valinta, risteyttäminen ja valittujen puiden jälkeläisten testaus koeviljelyksissä. Kehittämistyö tähtää jalostustyön nopeuttamiseen, siementuotannon lisäämiseen ja kasvullisen lisäyksen menetelmien tehostamiseen. Yksi merkittävimmistä kehittämistyön saavutuksista on koivunsiementuotanto kasvihuoneissa.
Tärkeimmät jalostettavat puulajit ovat mänty, kuusi ja rauduskoivu, mutta myös muita puulajeja, kuten haapaa, leppää ja lehtikuusta sekä rauduskoivun erikoismuotoa visakoivua on jalostettu, jalostuksessa pyritään puiden kasvun, laadun ja viljelyvarmuuden parantamiseen. Jalostustyön tulokset siirretään käytäntöön pääasiassa siemenviljelysten avulla. LUKElla on tässä työssä keskeinen rooli siemenviljelysten suunnittelijana ja vartteiden tuottajana. Haapastensyrjässä kasvatetaan vuosittain tuhansia vartetaimia istutettaviksi uusiin siemenviljelyksiin.
Viime vuosina jalostusaseman toiminta on laajentunut metsänjalostuksen lisäksi metsägeneettiseen tutkimukseen sekä muuhun metsäntutkimukseen. EU-hankkeessa TREESNIPS on tutkittu puiden sopeutumisominaisuuksien geneettistä perustaa. Laajassa Metsät 2050-hankkeessa selvitettiin puiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Muita tutkimusaiheita ovat olleet mm. puiden sienijuuret eli mykorritsat sekä rahkasammalten kasvatus biopolttoaineiden valmistusta varten.
Jalostusaseman taimitarha-alueen pinta-ala on noin kuusi hehtaaria, joista kaksi hehtaaria on kasvihuoneita. Suurimpien kasvihuoneiden korkeus on yhdeksän metriä ja pituus jopa 100 metriä. Niihin on perustettu puiden jalostustarinoja sekä koivun siemenviljelyksiä. Lisäksi niissä kasvatetaan ilmastonmuutos tutkimuksen aineistoja.
Osa kasvihuoneista on varustettu kehittyneellä automatiikalla, jonka avulla kasvuoloja voidaan seurata ja säädellä tarkoin. Tutkimuskasvihuoneen varustukseen kuuluvat myös pakastuslaitteet, joilla testataan taimen kylmänkestävyyttä. Yksi huoneista on suunniteltu erityisesti oksapistokkaiden juurrutukseen. Laboratoriossa puolestaan voidaan tuottaa esimerkiksi haavan ja visakoivun taimia solukkoviljelyn avulla.
Lisätietoja ja yhteystietoja
Haapastensyrjän lähistöstä löytyy myös eri pituisia ulkoilureittejä, joihin on viitoitus Haapastensyrjän alueelta. Lisää tietoa Lopen kunnan luontokohteista ja ulkoilureiteistä löytyy - Lopen kunnan luontoon esitteestä.
Kaikille avoimia opastettuja kierroksia järjestetään aika ajoin esimerkikiksi Suomen luonnonpäivinä ja yhdistykset ja vierailijaryhmät voivat kysellä LUKEn henkilökunnalta mahdollisuutta vierailuun. (varmistettava??)
Osoite: Haapastensyrjän jalostusasema, Haapastensyrjäntie 34, Läyliäinen
You Tube videoita
- LUKEn Sirkku Pöykkö esittelee presidenttien puita vuonna 2015
- Metsäntutkimuslaitosta esittelevä video METLAn ajoilta vuodelta 2012
- Haapastensyrjän toiminnan esittelyvideo vuodelta 2010
- Metsänjalostussäätiön tuottama video vuodelta 1963
Artikkeleita & blogipostauksia
- Suomen Luonnon artikkeli Hangastensyrjän puulajipuistosta
- Blogi postaus ja kuvia Haapastenpuiston puulajipuistosta vuodelta 2014
- Kultakuusien loistoa keväisin kuvaa hienosti blogikirjoitus ja kuvat vuodelta 2017 - Iltaretki taikametsään
- Haapastensyrjä - puoli vuosisataa parampien metsien hyväksi, Matti Haapanen 2011, Taimiuutiset 4/2011 ss.14-16