H.G. Paloheimo

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 5. maaliskuuta 2013 kello 12.59 – tehnyt Admin (keskustelu | muokkaukset) (yksi versio)
Kuva: Jonna Riikonen

Hjalmar Gabriel Paloheimo (vuoteen 1906 saakka Brander) syntyi vuonna 1864 Kangasalalla ja kuoli vuonna 1919 Lopella. Paloheimon vanhemmat olivat kirkkoherra Henrik Erland Brander (1868 - 1875) ja Lovisa Wilhelmina Fredriksson. Hjalmar oli neljän vuoden vanha, kun hänen isänsä tuli Lopelle kirkkoherraksi. Hjalmarin veljiä olivat K. A. ja Paavo Paloheimo. Paloheimo valmistui ylioppilaaksi vuonna 1884 ja suoritti teologisen erotutkinnon vuonna 1888.

Kartanonomistaja ja teollisuusmies

H.G. Paloheimo perusti ensimmäisen merkittävän teollisuuskonsernin Suomeen. Hän aloitti toimintansa lunastamalla itselleen Lopella sijaitsevan Santamäen kartanon vuonna 1889. Uusi omistaja osoittautui oppineeksi ja ennakkoluulottomaksi maanviljelijäksi. Hänen omistamiensa tilojen määrä kasvoi myöhemmin varsin laajaksi maaomaisuudeksi.
Santamäen saha oli H.G. Paloheimon ensimmäinen teollinen laitos ja se rakennettiin vuonna 1890. Kesijärven saha valmistui yhdeksän vuotta myöhemmin. Se oli teollisesti ja kaupallisesti merkittävä laitos. Saha siirrettiin Riihimäelle vuonna 1904. Paloheimo valmisti puutavaraa ja lisäksi hän aloitti tiilten valmistuksen. Sähkövoimala aloitti toimintansa vuonna 1910. Riihimäestä muodostui Paloheimojen teollisuuden keskuspaikka ja keskeisintä tuotantoa olivat puu, tiili ja sähkö. H.G. Paloheimo oli mukana kehittämässä myös Riihimäen lasiteollisuutta.

Sen lisäksi, että H.G. Paloheimo oli teollisuusmies, hän oli opiskellut teologiksi. Hän oli myös kiinnostunut maanviljelyksestä ja politiikassa toimimisesta. Valtiopäivillä hän oli talonpoikaissäädyn edustaja ja keskittyi mm. maanvuokraongelman ratkaisuun. Vuoden 1918 jälkeen hän työskenteli senaatissa kansanhuoltoministerinä. Kansallinen herätystyö sekä taistelu Suomen kielen asemasta motivoivat Paloheimoa hänen kaikessa toiminnassaan. Hän toivoi pystyvänsä ohjaamaan taloudelliselle alalle näiden aatteiden vaikutuksia. Paloheimo jätti jälkensä Suomen teollisuuden historiaan muuallakin kuin Riihimäen seudulla. Hän osallistui suuryritysten perustamiseen eri puolilla maata ja osallistui puunjalostusteollisuuden luomiseen Kajaanissa ja Raumalla. Paloheimo kuoli vain 54-vuotiaana vuonna 1919.

H.G. Paloheimo Oy

Tänä päivänä H.G. Paloheimo Oy toimii perheyhtiönä, jonka pääkonttori sijaitsee Riihimäellä. Se keskittyy sijoitus- ja kiinteistöliiketoimintaan. Sijoitusliiketoiminnassaan yhtiö sijoittaa yritysten osakkeisiin sekä muihin arvopapereihin. Kiinteistöliiketoimintaan sisältyy myynnissä olevia tontteja sekä muita kohteita sekä myös kehitettäviä alueita. H.G. Paloheimo Oy:n liiketoiminta käsittää kiinteistöomistuksia pääasiassa Lopen ja Riihimäen sekä myös Tuusulan ja Hausjärven alueilla. Yhtiöllä on myös merkittäviä tulevaisuuden rakentamisalueita, joiden kehitystyö on meneillään.

Rautatienhotelli

Paloheimo Oy:n pääkonttori toimii suojellussa rakennuksessa Riihimäen rautatieasemaa vastapäätä olevassa puutalossa. Talo rakennettiin alun perin vuonna 1878 hotelliksi. Vuonna 1879 hotelli paloi ja tuhoutui muutamassa tunnissa täysin kunnostuskelvottomaksi. Palo sai alkunsa ullakolta, jonne eräs työntekijä oli toisen miehen kanssa nostanut viini- ja konjakkitynnyreitä. Varomattomuuksissaan he sytyttivät tulipalon maisteltuaan juomia. Palossa tuhoutui rakennuksen lisäksi viiniä ja 130 litraa konjakkia sekä myös hotellin omistajan Olivia Axeenin arvopapereita.

Uusi hotelli pystytettiin samojen piirustusten mukaan vanhalle kivijalalle. Hotellilla on ollut useita nimiä, aluksi pelkkä Hotel, myöhemmin se sai nimekseen Axeens Hotell, Riihimäki-Hotell tai Rautatienhotelli. Viimeiset toimintavuodet olivat 1930-luvun loppupuolella ja tuolloin hotelli toimi nimellä Turisti. Hotellin toiminta loppui vuonna 1943.

Lähteet

http://goo.gl/SKXQT

http://www.hame.fi/default.asp?docId=17708
http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Kulttuuri/Nahtavyyksia/Rautatienpuisto/
http://www.paloheimo.fi/yhtio/