Hyppää sisältöön

Hämeenlinnan suojeluskunta

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Versio hetkellä 14. kesäkuuta 2014 kello 19.56 – tehnyt Tapio (keskustelu | muokkaukset)

Loikkaa:valikkoon, hakuun
Hämeenlinnan suojeluskunta
[[]]
[kuvateksti]
Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri
I alue
paikallispäälliköt
1918 V. Siipi -1918
1918 E. Kivikari -1918
1918 vääpeli A. Gyllenbögel -1919
1919 kapteeni Niilo Sigell -1920
1920 suojeluskuntavääpeli V. Eskola -1921
1921 reservivänrikki A. Roine -1922
1921 jääkärikapteeni R. Kahva -1922
1922 jääkärikapteeni V. Kosola -1923
1923 kapteeni E. Helkiö -1924
1924 jääkärikapteeni R. Kahva -1924
1928 reservivänrikki T. E. Kalliokoski -1928
1928 suojeluskuntavääpeli R. Jyrkänkoski -1929
1929 suojeluskuntavääpeli V. Aro -1929
1929 suojeluskunta-alikersantti P. Saario -1933
1933 suojeluskuntavääpeli E. Hannukkala -1937
1937 suojeluskunta-alikersantti Y. Tapola -1937
1938 suojeluskuntakorpraali P. Toivonen -1939
1940 suojeluskuntakorpraali P. Toivonen -1941
1942 kersantti N. Leppäniemi -1943
1943 ylikersantti V. Koskinen -1944

Hämeenlinnan suojeluskunta perustettiin syksyllä 1917. Suojeluskunnan aseita säilytettiin Skogsterin liikkeessä, jonka jälkeen ne siirrettiin Hämeenlinnan lyseoon ja lopulta 27. tammikuuta 1918 Ellilän kartanoon. Samana päivänä määrättiin kokoontuminen Ellilän kartanolla ja Metsäkylän kartanolle. Kokoontuneita suojeluskuntalaisia oli noin sata. Neuvoteltiin pohjoiseen pyrkimisestä. Osa osallistujista ei ymmärtänyt tarkoitusta, mutta heille jaettiin kiväärit kotona säilytettäviksi. Näin uskottiin, että aseet eivät joutuisi kerralla täysin punakaartin haltuun.

28. tammikuuta 1918 punakaarti valtasi Hämeenlinnan. 29. tammikuuta Hämeenlinnan suojeluskunta päätti pyrkiä pohjoiseen, mutta kun tästä oli päätetty, annettiin vastakäsky siitä, että ei tule mennä yhdessä, vaan yksitellen. Kiväärit olivat itävaltalaisia eikä niihin ollut kuin noin kymmenen patruunaa kivääriä kohden, joten tulitaistelun mahdollisuudet punakaartia vastaan joukkona olivat heikot ammusten vähäisyyden vuoksi.

Lokakuussa 1918 Hämeenlinnan suojeluskunnassa oli 130 jäsentä ja maaliskuussa 1919 380. Se oli Lahden suojeluskunnan jälkeen toiseksi suosituin suojeluskunta 1919, kun 12,7% Hämeenlinnan kaupungin miespuolisesta väestöstä kuului siihen.

Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri
Asikkalan suojeluskunta | Hattulan suojeluskunta | Hauhon suojeluskunta | Hausjärven suojeluskunta | Hollolan suojeluskunta | Humppilan suojeluskunta | Hämeenlinnan suojeluskunta | Janakkalan suojeluskunta | Jokioisten suojeluskunta | Kosken suojeluskunta | Kuhmoisten suojeluskunta | Kylmäkosken suojeluskunta | Kärkölän suojeluskunta | Lahden suojeluskunta | Lopen suojeluskunta | Luopioisten suojeluskunta | Nastolan suojeluskunta | Rengon suojeluskunta | Riihimäen suojeluskunta | Somerniemen suojeluskunta | Someron suojeluskunta | Tammelan suojeluskunta | Tuuloksen suojeluskunta | Tyrnävän suojeluskunta | Urjalan suojeluskunta | Vanajan suojeluskunta | Ypäjän suojeluskunta