Ero sivun ”Hämeenlinnan kirjoittajakoulu” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
 
p (yksi versio)

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.58

Hämeenlinnan kirjoittajakoulu antaa taiteen perusopetukseen kuuluvaa tavoitteellista, vuodesta toiseen etenevää sanataiteen opetusta lapsille ja nuorille. Syksystä 2009 lähtien toiminnasta vastaa Vanajaveden opisto.

Toiminta

Kirjoittajakouun toiminnan tavoitteena on vahvistaa myönteistä asennetta kielelliseen ilmaisuun, kehittää kykyä tehdä havaintoja itsestä ja ympäristöstä sekä tukea oman persoonallisen kielellisen ilmaisun löytämistä. Perusopetuksessa (8-13 -vuotiaille) ja syventävässä opetuksessa (13-18 -vuotiaille) tutustutaan kaunokirjallisuuteen ja kirjoitetaan proosaa, runoja ja näytelmiä. Opetuksen kaikilla tasoilla kirjoittamiseen haetaan virikkeitä muista taiteista, tavataan kirjoittamisen ammattilaisia ja tehdään retkiä teatteriin, näyttelyihin, toimituksiin jne.

Historiaa

Kirjastonhoitaja Mervi Koski totesi 1980-luvun puolimaissa, että ekaluokkalaisten koulutehtävät eivät opeta lapsia ilmaisemaan ajatuksiaan kirjoittamalla. Mervi Kosken aloitteesta perustettiin Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon lapsille ja nuorille kynäilypiirejä. Kanta-Hämeen kirjailijayhdistys Vana -66 tuli mukaan järjestämään toimintaa.

Kynäilypiirit täyttyivät heti innokkaista kirjoittajista. Kirjasto ja kynäily sopivat hyvin yhteen. Rauhallinen ilmapiiri ja notkuvat kirjahyllyt houkuttelivat sanoilla taiteilevat työhön. Kirjoituskoneet paukkuivat ja monistusrakkineet sauhusivat aina keväisin ja syksyisin, kun hengentuotteita valmisteltiin julkaistaviksi Runoratsu-nimiseen omaan antologiaan.

Kynäilypiireistä kirjoittajakouluun

Kirjoittajakoulun äiti ja toiminnasta vastannut opettaja Mervi Koski laati kirjoittajakoululle opetussuunnitelman. Kirjoittajakoulu aloitti toimintansa vuonna 1991. Valtakunnallinen työryhmä pohti samaan aikaan lakiesitystä sanataiteen perusopetuksesta. Kirjastossa oltiin valmiita jatkamaan kynäilypiireistä alkanutta toimintaa ja ennakoimaan tulevaa lakia, joka astui voimaan seuraavana vuonna. Kun kaupunginvaltuusto päätti seuraavana syksynä sanataiteen perusopetuksen antamisesta Hämeenlinnassa, kirjaston kirjoittajakoulu toimi jo täydellä höyryllä. Oppilaita oli yli 70 eskari-ikäisistä eläkeläisiin.

Palkinnot kirjoittajakoululle ja sen oppilaille

Useista kirjoittajakoulun oppilaista on sittemmin tullut kirjoittamisen ammattilaisia, jopa palkittuja kirjailijoita. Hämeen läänin taidetoimikunta myönsi kirjoittajakoululle Pro Arte Tawastica -tunnustuksen 1993. Kirjoittajakoulu sai Hämeen Sanomien kulttuuripalkinnon 1997.

Valtakunnallisilla sanataidepäivillä Oulussa (21.-27.2.2005) kantaesitettiin Marjatta Meritähden ja Kaj Chydeniuksen lasten ja nuorten runoihin säveltämiä lauluja. Sadoista ympäri maan tulleista runoista sävellettiin parikymmentä, joiden joukossa oli kirjoittajakoulun oppilaiden Emma Kilven runo Kevät ja Anna-Riikka Penttisen runo Meri.

Ira Salminen (9 v.) ja Aino-Leena Mustonen (10 v.) voittivat lokakuussa 2007 omat sarjansa Tampereen kaupunginkirjaston ja Nukke- ja pukumuseon järjestämässä valtakunnallisessa kirjoituskilpailussa Oma tarinani – klassikkosaduista uusia versioita.

Vuonna 2008 kirjoittajakoulun oppilas Ilmi Komulainen voitti sadullaan Päivän poika ja Hämärän neiti Päätalo-instituutin järjestämän valtakunnallisen sadunkirjoituskilpailu Napero-Finlandian pääpalkinnon. Edellisenä vuonna Ilmi kävi niiaamassa oman ikäsarjansa ensimmäisen palkinnon ja vuonna 2006 kolmannen palkinnon.

Antologioita, näytelmiä ja näyttelyjä

Kirjoittajakoulu järjesti Heitä legendaa -nimisen kirjoituskilpailun 1990-luvun puolivälissä. Kilpailuun lähetettiin n. 700 kirjoitusta, joiden parhaimmisto koottiin Laine haukkasi rantaa -antologiaksi. Kuvataidekoulun oppilaat kuvittivat teoksen, jonka Karisto Oy kustansi.

Kirjoittajakoululaiset kirjoittivat nukketeatterinäytelmän Ritari ja Linnanneito dramaturgi Pia Hounin johdolla. Käsityökoulun oppilaat valmistivat näytelmän nuket, lavasteet ja rekvisiitan. Nukketeatteriryhmä Vahapapu otti ohjelmistoonsa näytelmän, jonka ohjauksesta vastasivat Suvi Vasama ja Reija Isosuo. Ritarin ja Linnanneidon ensi-ilta oli lastenkulttuurikeskus ARXissa lokakuussa 2003.

Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa järjestettiin elokuussa 2004 Muotokuva- ja tarinanäyttely yhteistyössä Hämeenlinnan kuvataidekoulun kanssa. Kirjoittajakoulun ja kuvataidekoulun oppilaat tekivät Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettujen lapsuudenkuvien pohjalta tarinoita ja muotokuvia. Näyttely kuului Hippalot -taidefestivaalin ohjelmaan.

Kirjoittajakoululaisten lukuvuonna 2004-2005 kirjoittamista teksteistä koottiin Huminaa –antologia.

Vuoden 2007 Hippaloihin kirjoittajakoulu järjesti Tarinatiskin, josta sai kolikolla lunastaa itselleen tarinan. Tiskin tuotto lahjoitettiin kodittomille eläimille. Samana vuonna Sadun päivänä (18.10.) kirjoittajakoulun Sanataideryhmä esitti pienten ja isompienkin iloksi runokimaran Sadun päivänä Hämeenlinnan pääkirjastossa. HAMK:n ohjaustoiminnan opiskelija Tiia Sipolainen valmensi kirjisläiset runontulkeiksi ja treenasi ryhmän huippuvireeseen ensiesiintymistä varten.

Lähteitä