Hyppää sisältöön

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Versio hetkellä 27. toukokuuta 2016 kello 11.58 – tehnyt Jaana (keskustelu | muokkaukset)

Loikkaa:valikkoon, hakuun
Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

Hämeenlinnan kaupungin kirjastoverkkoon kuuluvat vuoden 2009 alusta Lukiokadun varrella sijaitseva pääkirjasto sekä Jukolan, Tuomelan, Hauhon, Kalvolan, Rengon, Tuuloksen ja Lammin lähikirjastot. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotkä käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla. Kirjaston henkilökuntaan kuuluu 55 vakinaista työntekijää. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa oli vuoden 2009 alussa yli 400 000 nidettä.

Palvelut

Kaupunginkirjastossa on erikielisiä kirjoja ja sanoma- ja aikakauslehtiä, runsaasti musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi verkosta löytyvät alueellinen ARVI-viitetietokanta ja digitaalinen aineistopankki Lydia, joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita. Kirjasto ylläpitää myös Makupalat-linkkihakemistoa internetissä.

Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät sujuvasti kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön. Eri toimipisteiden aineistoa voi siis palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia. Alueen kirjastoilla on käytössä yhteinen kirjastokortti ja verkkokirjasto. Kotisivuilla kerrotaan voimassaolevat käytännöt kuten laina-ajat ja maksut. Kaupunginkirjasto huolehtii yhdessä perusturvakeskuksen kanssa kotikirjastopalvelusta niille, jotka eivät sairauden tai muun syyn vuoksi itse voi käydä kirjastoissa.

Pääkirjaston Keidas. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

Kirjasto tiedottaa kotisivuillaan kirjaston näyttelyistä ja tapahtumista. Kuukausittain järjestetään kirjastokävelyitä erilaisita aiheista. Kirjastoissa järjestetääna myös monipuolista lastenohjelmaa: satuhetkiä, työpajoja, kerhoja, elokuvia, nukketeatteria ja konsertteja. Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on mukana toimittamassa verkkomuotoista Sanojen aika –kirjailijamatrikkelia.

Kirjaston kirjoittajakoulu on antanut taiteen perusopetuksen mukaista sanataiteen opetusta lapsille ja nuorille 1990-luvun alusta asti. Syksyllä 2009 kirjastonkirjoittajakoulu liitettiin osaksi Vanajaveden opiston opinto-ohjelmaa. Kirjoittajakoulun ryhmät kokoontuvat pääkirjastossa. 

Historia

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston "ylöspanemista" varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori Gustaf Erik Eurénia. Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlinkatu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla.

Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884 uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta. Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen venäläisen varuskuntakirkon rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta. Hämeenlinnan Lydiassa on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöisstä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi.

Nykyinen pääkirjasto

Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

Nykyinen kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983. Rinnetontille kirjastorakennus porrastettiin kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kaunis kulttuurimaisema keskiaikaiseen Hämeen linnaan. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos Kullervo.

Kirjastorakennuksessa toimii myös kirjastokahvila Novelli, kaupunginarkisto, Eurooppa-tiedotus sekä ryhmäperhepäivähoito.

Maakuntakirjasto

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on vuodesta 1995 lähtien toiminut Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuuluu 11 kuntaa, Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen. Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan. Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastot muodostavat yhdessä Vanajanverkon, jolla on yhteinen verkkokirjasto, asiakasrekisteri, kirjastokortti ja ARVI -artikkelitietokanta.

Maakuntakirjasto tukee alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehittää toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdyttää kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välittää kaukolainoja, ylläpitää ja kehittää kotiseutukokoelmaa sekä aluetietokanta Arvia. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin.

Lisätietoja

Hämeenlinnan kirjastot Virtuaalipolku.fi -palvelussa

Hämeenlinnan kirjastoautot Virtuaalipolku.fi -palvelussa

Kirjasato-tapahtuma YouTubessa

Teatteria kirjojen keskellä -tapahtuma helmikuussa 2009 YouTubessa

Tanssia ja Taidetta -tapahtuma YouTubessa

Lähteet

Tämän ominaisuuden tyyppi on virheellinen