Höyrylaivaliikennettä Vanajavedellä

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 5. maaliskuuta 2013 kello 11.58 – tehnyt Admin (keskustelu | muokkaukset) (yksi versio)

Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatieyhteyden rakennushanke nosti Hämeenlinnan avainasemaan. Tampere oli nopeasti kehittyvä teollisuuskaupunki, joka tarvitsi kipeästi hyvää yhteyttä meren rantaan. Kun rautatieyhteyden jatkaminen Hämeenlinnasta oli epävarmaa, laivaliikenne olisi ainoa vaihtoehto.

Suomi edistyksen pyörteissä

Suomi tempautui teknisen edistyksen kiivaaseen pyörteeseen 1800-luvun puolessavälissä. Tsaari Nikolai I:n höyrypurren vierailu Helsingissä vuonna 1833 sai aikaan todellisen höyrylaivakuumeen, ja. samana vuonna valmistui Suomen ensimmäinen höyryalus ”Ilmarinen” Kiteellä. Tehtailijat hankkivat höyryaluksia kuljettamaan raaka-aineita ja valmiita tuotteita. Myös rautateiden suunnittelu lähti liikkeelle, ja erityisesti senaattori Juhana Wilhelm Snellman alkoi toimia niiden innokkaana puuhamiehenä. Ensimmäinen rautatieyhteys päätettiin rakentaa Helsingin ja Hämeenlinnan välille vuonna 1857 (valmistui 1862). Myös ratayhteys Pietariin pantiin vireille.

Vaivalloisia yrityksiä

Adolf Törngren

Kartanonomistaja ja varatuomari Adolf Törngren (1824-1895) rakennutti Tampereelle pellavatehtaan vuonna 1857-59. Hän näki liikenneolojen kehittämisen edellytyksenä teollisuuden kasvulle. Kun tehtailija Gustav Adolf Wasastjerna rakennutti ”Ahti”- nimisen höyryllä käyvän siipiratasaluksen, Törngren tilasi itselleen samanlaisen mutta suuremman ”Laukko”-laivan. Laiva valmistui vuonna 1859.

Valitettavasti laivat eivät olleet kovin onnistuneita. Pohjalainen laivanrakentaja Pihl ja koneet rakentanut englantilainen insinööri Dillworth eivät tulleet toimeen keskenään. Puurakenteinen Ahti oli raskas ja kiikkerä, ja sen kone oli tehoton. Halkoja polttanut kattila olisi pitänyt tehdä paljon suuremmaksi, kuin niiden esikuvana ollut kivihiilikattila. Edes suurempi Laukko ei selvinnyt pahimmasta esteestä, Lempäälän Kuokkalankoskesta. Niinpä Laukko jäi liikennöimään Tampereen, Vesilahden ja Laukon kartanon välillä.

Ratkaiseva testi

Vuonna 1861 Wasastjerna ja Törngren päättivät yhdistää yrityksensä Tampereen pellava- ja rautateollisuusyhtiöksi (Tammerfors Linne- & Jern-Manufaktur Aktie-Bolag). Yhtiö houkutteli palvelukseensa saksalaisen insinööri Hermann Kaufmannin. Vuonna 1863 valmistui hänen suunnittelemansa höyrykäyttöinen, kokonaan teräsrakenteinen potkurialus ”Ilmarinen”. Törngren tarjosi alusta valtion ostettavaksi sillä ehdolla, että se pystyisi purjehtimaan omin voimin Tampereelta Hämeenlinnaan. Liikkeelle lähdettiin kesäkuun viimeisenä päivänä.

Uhkarohkea hanke onnistui, vaikka monet uskoivat, ettei rautalaiva pysyisi edes pinnalla. Kolmen vaikean matkapäivän, lukuisten pohjakosketusten ja muiden kommellusten jälkeen (muun muassa portviini- ja sherrypullot särkyivät ja luotsi lensi yli laidan) kolhiintunut laiva ja sen kolhiintunut miehistö juuttuivat vielä mutapohjaan Hämeenlinnan edustalla. Mutta laiva oli kunnossa ja kruunu totesi tehtävän asiallisesti suoritetuksi. Laiva sai uuden nimen ”Udatsa”, ja Törngren vuokrasi sen käyttöönsä.

Liikenne vakiintuu, kukoistaa – ja päättyy

Vaikka vesitie Tampereelta Hämeenlinnaan oli nyt purjehdittu, vaarallista Kuokkalankoskea ei voitu ajatellakaan liikennöintikelpoiseksi. Se jouduttiinkin ohittamaan hevoskyydillä. Törngrenin laivayhtiöllä oli liikenteessä kruunulta vuokratut ”Udatsa” ja Turussa rakennettu ”Strela”, jotka liikennöivät Hämeenlinnasta Lempoisiin. Vuonna 1865 valmistui Kauffmannin piirtämä siipiratasalus ”Elias Lönnrot”, joka kulki Lempoisten-Tampereen väliä. Suora yhteys Tampereelle syntyi vasta, kun Lempäälän kanava valmistui 1873.

Hämeenlinnan satamassa vallitsi vilkas toimeliaisuus, aivan kuin missä tahansa rannikon satamakaupungissa. Vanajavedellä liikennöivät myös ”Wanaja, ”Roine”, ja hinaajat ”Alku” ja ”Jatko”. Mutta vuonna 1876 valmistui rautatien jatkoyhteys suoraan Tampereelle. Siihen loppui rahtialusten liikenne. Sen sijaan Wasastjernan ja Törngrenin Tampellasta kehittyi maailmanluokan yritys, joka jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1991 saakka.

Lähteet

Mikko Kylliäinen. Adolf Törngren Tampereen liikenneyhteyksien kehittäjänä. Tekniikan waiheita 1/10 Maaliskuu 2010.

Ilmarinen avasi vesiväylän läpi Hämeen.
http://www.tyrvanto.net/ihmiset/ilmarinen.htm

Erkki Ulamo. Höyrypursien kulta-aika Vanajavedellä. Tyrvännön Joulu 2001;
http://www.tyrvanto.net/tyrvantoseura/lehti01/j8.htm

Jari Niemelä. Näsijärven ensimmäinen höyrylaiva oli rysähtää Tammerkoskeen
http://www.tampere-seura.fi/tampere/Ahti.html