Hämeenlinnan seminaari

Häme-Wikistä
Versio hetkellä 5. maaliskuuta 2013 kello 12.59 – tehnyt Admin (keskustelu | muokkaukset) (yksi versio)
Hameenlinnan OKL, 30-v tapaaminen 003.jpg

Kiertokoulu- ja alakansakouluseminaari

Ensimmäinen suomalainen opettajaseminaari perustettiin Jyväskylään vuonna 1863, ja Cygnaeus oli sen ensimmäinen rehtori. Hämeenlinnassa alkoi opettajankoulutus vuodesta 1890 lähtien, jolloin perustettiin J. H. Tuhkasen kiertokouluseminaari, joka toimi Saaristenkatu 10:ssä vuosina 1899 -1912. Tarkastaja Aukusti Salo sai vuoden 1919 alussa tehtäväkseen etsiä tarkastuspiirinsä alueelta alkukouluseminaarille suojia, joita Salo etsi ensin Hyvinkäältä, mutta päätyi suosittelemaan Hämeenlinnaa seminaarin paikaksi. Kaupunki tarjosi oppilaitokselle keväällä 1919 vuokratiloja ja päätti myös lahjoittaa seminaarille tontin Kaurialasta. Valtiovalta suostui tähän, ja seminaarin avajaisia vietettiin 25.8.1919 Myllymäen koulutalossa. Kouluneuvos Franssila totesi avajaispuheessaan, että Hämeenlinna ”oli vanha sivistyskaupunki, jolla oli arvokkaat traditionsa, erinomaiset ”liikesuhteet”, sen ympäristö sekä varallisuudessa että henkisessä kehityksessä oli ensimmäisiä Suomessa.”

Koulutalo

Lahjoitustontille Erottajakadun ja nykyisen Seminaarikadun kulmaan valmistui vuonna 1930 ajanmukainen seminaaritalo, joka vihittiin käyttöön vuonna 1930. Klassisistisen rakennuksen suunnittelivat vuonna 1928 Y. Sadeniemi, Hj. Åberg, E. Schroderus Yleisten rakennusten ylihallituksessa laadittujen piirustusten mukaan. Vanha rakennus on edelleen opettajankoulutuslaitoksen käytössä, ja sen keltainen torni on yksi Hämeenlinnan kaupungin tunnusmerkeistä.

Rakennusta laajennettiin myöhemmin arkkitehti Elsa Arokallion suunnitelman mukaan. Rakennuksen seinällä on vielä Tampereen yliopiston nimikilpi vuoteen 2012 saakka.

Seminaari

Hämeenlinnan seminaari -nimitys on peräisin vuodelta 1947, jolloin Hämeenlinnan alakansakouluseminaari muuttui Hämeenlinnan seminaariksi. Seminaari oli nelivuotinen yläkansakouluseminaari naisille.  Hämeenlinnan seminaari lakkautettiin 1974, kun opettajankoulutus liitettiin osaksi Tampereen yliopiston kasvatustieteellistä tiedekuntaa.

Seminaarin kirjasto

Alakouluihin kirjastoja perustettiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, ja ne olivat myös asukkaiden käytössä. Seminaareissa kirjasto oli alusta alkaen, ja se palveli lainakirjastona sekä työ- ja opiskelukirjastona. Hämeenlinnan seminaarin kirjastossa oli 880 nidettä perustamisvuonna 1919. Myös harjoittelukouluun avattiin kirjasto vuonna 1926. Vuonna 1947 seminaarin kaikkien kirjastojen nidemäärä oli 4434. Opettajankoulutuslaitoksen siirtyessä yliopiston hallintaan perustettiin kirjastoamanuenssin virka.

Seminaarin puutarha

Vuonna 1866 annetun asetuksen mukaan seminaareissa tuli olla puutarha ja puutarhurin toimi. Puutarhanhoito oli aikanaan tärkeä osa kasvatusta. Opettajat hoitivat oppilaiden avustamina puutarhaa, ja opin toivottiin ulottuvan koteihin. Hämeenlinnan seminaarin saadessa oman talon perustettiin puutarha, jota hoiti oppilasruokalan emäntä. Hän myös ohjasi oppilaita käytännön töissä. Vuonna 1947 alakansakouluseminaari muuttui yläkouluseminaariksi, ja silloin saatiin laitokseen puutarhurin toimi. Vuonna 1952 valmistui puutarhurin asunto ja kasvihuone. Opiskelijoiden puutarhatyöt loppuivat vuonna 1970, mutta kaupallisten kasvien viljelyä jatkettiin taloudellisista syistä. Puutarha lakkautettiin opettajainkoulutuslaitoksen laajennusrakentamisen myötä vuonna 1978.

Opettajia

Yksi Hämeenlinnan seminaarin lehtoreista oli Salome Konttinen-Sainio (1904 - 1988), taidemaalari ja kuvaamataidonopettaja. Hän opetti kansakoululaisille myös käsitöitä. Elämäntyönsä Salome Konttinen teki piirustuksen lehtorina Hämeenlinnan seminaarissa.

Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos

Vuodesta 1974 koulu toimi Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen nimellä perinteisellä paikallaan. Koulua on sitten laajennettu ja nykyaikaistettu. Opiskelijat valmistuivat peruskoulun luokanopettajiksi erikoistuen eri aineisiin kuten musiikkiin, käsitöhön, alkuopetukseen, suomen tai englanninkieleen, tai liikuntaan. Opiskelu tähtäsi myös yliopistolliseen kasvatustieteen maisterin tutkintoon. Opettajainkoulutuslaitosta oavt johtaneet mm. kasvatustieteen professorit  Jussi Isosaari, Matti Suonperä ja Kari Uusikylä. Laitoksen opetus on tuonut paikkakunnalle viimeistä tietoa alan kehityksestä, tarjonnut lähialueen kouluille nuoria taitavia opettajia ja siten vaikuttanut suuresti mm. Hämeenlinnan maineeseen koulukaupunkina.

Uusi suurkoulu

Vuoden 2012 kesällä OKL siirtyy Hämeenlinnasta Tampereelle, yliopiston muiden laitosten läheisyyteen. Normaalikoulun tilalle muodostetaan uusi koulu, johon sijoitetaan Normaalikoulun ja Ojoisten koulun oppilaat. Oppilaita on aluksi n. 700, joista sata alaluokkalaista siirtyy vuonna 2013 Ojoisille valmistuvaan koulu-päiväkotirakennukseen. 42-luokkaisen koulun rehtori on Ojoisten koulun rehtori Pasi Rangell.

Kaikki Seminaarinmäen vanhat ja uudemmat rakennukset otetaan uuden koulun käyttöön, myös entinen OKL:n kirjasto jaetaan lasiseinisiksi, muunneltaviksi luokkahuoneiksi. Kirjasto oli ennen vanhaan Hämeenlinnan seminaarin juhlasali, jossa vietettiin joulu- ja kevätjuhlat sekä muut suuret tilaisuudet.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeen Liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

http://goo.gl/l69OK

Isosaari, Jussi: Hämeenlinnan seminaari - opettajankoulutuslaitos 60 vuotta. Hämeenlinna 1981

Hämeen Sanomat 3.1.2012

Professori A. Salo toimi pitkään Hämeenlinnan seminaarin johtajana