G.W. Gustafsson
Gustaf Werner Gustafsson oli suomalainen runoilija ja arkkiveisujen tekijä. Hän käytti myös salanimiä Kustaa Kustaanpoika Lapista ja Kansan parasta harrastava henkilö.
Suru wirsi kauheasta murhasta
Arkkiveisu Suru wirsi kauheasta murhasta on tehty laulun Nyt nouse kansa kallis nuottiin. Veisu kertoo Gedda-nimisen tamperelaistytön taposta tai murhasta v. 1882 Hämeenlinnassa. Tyttö tulee junalla rautatieasemalle ja pyytää kyytiä kestikievarista ja saakin sen. Kyytimies Robert ei kuitenkaan ole luotettava vaan käy matkalla Geddaan kiinni. Tyttö panee hanttiin, ja mies iskee hänet kivellä tainnoksiin. Sitten kyytimies vielä kuristaa ohjaksilla tytön ja ryöstää hänet.
Mies saadaan nopeasti kiinni ja tuomitaan vankilaan ja hirtettäväksi. G.W. Gustafsson muistuttaa veisunsa lopulla, että Jumala näkee kaiken, joten on parempi olla tekemättä tappoja ym. Lisäksi hän esittää omana toivomuksenaan sen, ettei tällaista enää tapahtuisi.
Kaksi (..) laulua kuuluisasta karkurista Matti Haapaojasta
Suomen rikoshistorian kuuluisimman tappokoneen isokyröläisen puukkojunkkarin Matti Haapojan viimeinen karkumatka v. 1879 Turun Kakolasta päättyi Hämeenlinnaan, minkä jälkeen hänet karkotettiin Siperiaan. Siperiastakin hän karkasi ja saatiin kiinni - ja vietiin jälleen kerran Kakolaan, jossa hän hirtti itsensä ensi tapettuaan kaksi vartijaa.
Matilla oli neljännellä karkumatkalla vain kova hinku jouluksi morsiamen luo, minne hän menikin. Sitten hän lähti Hämeenlinnan markkinoille:
Kun talvi markkinoita
Hämeessä vietettiin
niin Haapoja
se sieltä saatiin kiin'
Muuta kuin humalassa Matti Haapoja ei ollut vaaralinen - ja silloin kun hänen henkilöään arvosteltiin.
Kahden nuoren kihlatun onneton rakkaus
Kolmas G.W. Gustafssonin arkkiveisuista on mustasukkaisuusdraama. Nuori pari seurustelee tavanomaisesti, mutta sitten tapahtuu jotain. Frits näkee morsiamensa juttelevan itselleen vieraan miehen kanssa, mikä herättää epäilykset uskottomuudesta ym.
Sulho houkuttelee morsionsa ulos, ja ottaa pistoolin mukaan. Sopivassa kohtaa kadulla hän sitten täräyttää, mutta Tilda ei kuole ensimmäiseen laukaukseen. Poika ampuu vielä kaksi kertaa ja varmistuu lopputuloksesta. Sen jälkeen hän ampuu itseään, mutta jää henkiin.
Täst' eron hetken viimeisen
wiel' kuultiin sulhon lausenen:
"Oma pikku Tildani!"
hyvästi jättö sanoiksi.
Kuinkas sitten kävikään, sitä veisu ei kerro.
Kirjoittaja, niin kuin veisaajat lähes aina, turvautuu Jumalaan, mikä on tietysti tässä tilanteessa aivan liian myöhäistä. G.W. Gustafsson huomaa itsekin ristiriidan, ja antaa lopuksi ohjeen, että jos sydän sortelee, olisi kaivettava se mustakantinen esiin ja pantava ajatukset siihen.
Teoksia
- Laulu Maarian kirkon hirwiästä palosta, kuin ukkosen lyömästä syttyi 16 päiwänä kesäkuuta 1876. Lisäyksellä kirjoitti Kustaa Kustaanpoika, Lapista. Pori 1877
- Muisto marssi Suomen Kaartin kotia tulosta Turkin Sotatantereelta. Hämeenlinna 1878
- Albert ja Maria. Kahden nuorukaisen kuolo, surullinen tapaus rakkauden tähden Saksan maalta saatu sanoma suruinen, Lauletaan kuin Istuen ihanassa raikkaassa lehdossa. Nuorukaisille muistoksi ja Wanhemmille waroitukseksi. O. Palander, Pori 1879
- Kaksi uutta ja kaunista laulua kuuluisasta karkurista Matti Haapaojasta. Ensimmäinen: Matti meni karkuun Kakolasta. Toinen: Matti joutui kiinni Hämeenlinnassa. Emil Hagerbergin kirjapaino, Tampere 1879
- Kaksi Surullista Laulua. Ensimmäinen: Laitilan kirkon hirweästä palosta, joka tapahtui Toukokuun 1 p:nä 1880. Toinen: Iniön kirkon palosta, jonka tuhwaksi tasotti Maaliskuun lopulla 1880. Tampere 1880, Turku 1880
- Kahden nuoren kihlatun onneton rakkaus, eli kuinka sulho päätti morsiammen päiwät rewolwerin laukauksella. Hämeenlinna 1882
- Suru wirsi kauheasta murhasta jonka itsellinen Robert Kustaanpoika teki Juhannus päivänä vuonna 1882. Emil Hagerbergin kirjapaino, Tampere 1882
- Lauluja nuorisolle. Ensimmäinen: Nuorukaisen kowa kuolo Merijärwellä. Joka joutui tulen Uhriksi Lokakuun 30 päiwä 1883. Toinen: Kahdeksan nuoren kuolo. Kolmas: Kaipauksen kyynel eli hywästijättö haudalla. Hämeenlinna 1884
- Rakkaudenlauluja. Nuorison huwiksi. Tampereen Kirjapaino-Osakeyhtiö, Tampere 1897
Lähteet
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Hämeenlinnan Lydia : Arkkiveisut - uskonnollista opetusta ja uutisvälitystä