Esko M. O. Heikkinen

(s. 1941)

Tuotanto Tuotanto | Tekstinäyte Tekstinäyte

Pielisjärvellä (Lieksa) vuonna 1941 syntynyt ja Lahdessa vuodesta 2002 asunut kirjailija, YTM Esko M.O. Heikkinen on kirjoittanut kolme muistelmadokumenttia, yhden romaanin ja yhden esseekokoelman. Vapaaseen kaunokirjalliseen tyyliin kirjoitetut teokset perustuvat kirjailijan kokemuksiin sanomalehtimiehenä ja YK:n rauhanturvaajana. Hänen tekstejään löytyy myös antologioista ja historiikeista.

Esko Heikkisen teoksistaan saama kritiikki ja yksityinen palaute kiteytyvät usein pohdintaan, mikä on vapaaseen muistelmamuotoon kirjoitetun tietoteoksen ja romaanin välinen ero. On esitetty kysymys, onko tällainen lokerointi aina edes paikallaan: ”Faktan ja fiktion raja on yhä useammin kuin veteen piirretty viiva. Voidaan puhua faktiosta.” == Pari esimerkkiä kritiikistä ==

Heikkisen kerrontaa on nautinto lukea. Tyyli on vetävämpää kuin ennen vanhaan == T.J.A. Heikkilässä == ja == Jerry Cottonissa == . Silti kaikki, mikä kerrotaan, on totta. Tyylitaju on vankka, asiattomuuksia tai mauttomuuksia on turha pelätä. == OP Khiam – Tehtävä Libanonissa == on yhdistelmä elävää historiankirjausta , autenttista dokumenttia ja laadukasta kaunokirjallisuutta. (toimitussihteeri Pertti Piispanen, Nykypäivä)

Heikkinen kirjoittaa faktan ja fiktion rajamailla, joka ei missään tapauksessa vähennä teoksen arvoa – päinvastoin. Kirja == (Sinibaretit tulen alla. Tehtävä Kashmirissa) == on hieno kuvaus sotilastarkkailijan työstä ja vapaa-ajasta. (Ye-everstiluutnantti, VTT Juha Mälkki, Agricola-historiasivut, kirja-arvostelut) == Toiminta sanomalehtimiehenä ==

Esko Heikkinen valmistui yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi ja maisteriksi vuonna 1966 Tampereen yliopistosta. Hän on työskennellyt ulkomaantoimittajana Uudessa Suomessa, taloustoimittajana Kauppalehdessä, erikoistoimittajana Tekniikka & Taloudessa (aiemmin Insinööriuutiset), ulkomaantoimittajana ja ulkomaantoimituksen esimiehenä Aamulehdessä, saman lehden Helsingin toimituksen esimiehenä ja politiikan toimittajana pääkirjoitustoimituksen käytössä, sekä vastaavana päätoimittajana Auto, tekniikka ja kuljetus -lehdessä. Vuodesta 1991 Heikkinen on ollut vapaa journalisti ja yrittäjätoimittaja kirjoittaen useisiin kymmeniin ammatti-, järjestö-, asiakas- ja yleislehtiin.

Heikkisen vahvinta aluetta lehtialalla ovat olleet päivittäisen uutistyön ohella kansainvälisen politiikan pitkäjänteinen seuranta, laajat ja syvälliset henkilöhaastattelut, yritysreportaasit ja moniosaiset matkailusarjat. Omia kolumni- ja pakinapalstojaan hän viljeli muiden muassa Kauppalehdessä, Suomen Autolehdessä ja Rauhanturvaaja-lehdessä (aiemmin Sinibaretti). Toimittajana hän on liikkunut kymmenien vuosien ajan valtavirtojen varsilta moniin unhoon jääneisiin periferioihin, näistä esimerkkeinä 80-luvun suljettu Albania, Tiibet, Vietnam ja Burma.

Toiminta YK:n rauhanturvaajana

Esko Heikkisen tehtävänimike YK:n Kypros-joukoissa 60-luvun lopulla oli == Military Press Officer == ja sotilasarvo kapteeni. Yhteispohjoismaiseen sotilastarkkailijakoulutukseen hänet kutsuttiin 1970. Hän palveli == YK:n sotilastarkkailijana == (kapteeni) Intian ja Pakistanin aselepolinjalla Kashmirissa 1971 - 72 ja Lähi-idän maissa (Syyria, Israel, Egypti ja Libanon) 1976 - 78. Heikkinen koki Intian ja Pakistanin välisen kolmannen sodan Kashmirissa joulukuussa 1971. == Harrastukset ==

Kirjoittelun ja lukemisen ohella kirjailijan harrastuksiin kuuluvat historian tutkimus, mökkipuuhat, kevyt metsätyö Pielisen Karjalassa, retkeily ja kaikenlainen ns. outdoor life, kuin myös kohtuullinen matkustelu maailmalla. Heikkinen katsoo olevansa Lahden Sibeliustalon ”suurkuluttaja”.

Keskeisin tuotanto

Reportterin aikamatka. Tuokiokuvia Rukajärven tieltä Rangooniin

(Nordbooks; teos ilmestyy maaliskuussa 2012) ==

Afroditen pojat == . Romaani Kyproksesta (Edico, 2009)

OP Khiam == . == Tehtävä Libanonissa

(Edico, 2008)

Rauhanturvaajat. YK-miehet kertovat

sydämenlyöntejä tasavallan rauhanturvahistorian viideltä vuosikymmeneltä (Revontuli, 2006)

Sinibaretit tulen alla. Tehtävä Kashmirissa

(Minerva, 2006)

Osallistuminen antologioihin

Yksi meistä == . Kahdeksan henkilöhaastattelun sarja historiateokseen == Suomen Rauhanturvaajaliitto 1968 - 2008

myös toimituskunnan jäsen (SRTL, 2010)

Hyppäys vapaaseen pudotukseen == . Kertomus Suomen tietokirjailijat ry:n 25-vuotisantologiaan == He kirjoittavat öisin – mutta miksi?

Yksi kirjoittajista (2008)

Näin minusta tuli tietokirjailija == . Kertomus Salpausselän Kirjailijat ry:n 40-vuotisantologiaan == XL Vaan ei Extra Large

. Yksi kirjoittajista (2008)

YKSP 9; 1.4. – 31.10.1968 == . (julkaisija: YK:n suomalainen Kypros-pataljoona numero 9; paino: Zavallis Press, Nicosia, Cyprus, 1968). – Kirjanen perustuu kansainvälisen == The Blue Beret == -viikkolehden ja joka toinen viikko ilmestyneen, suomenkielisen == Me == -lehden artikkeleihin, pakinoihin, runoihin ja kuvitukseen. Esko Heikkinen toimi == The Blue Beret == -lehden suomenkielisten sivujen tuottajana ja toimittajana, == Me == -lehden päätoimittajana ja == YKSP:n == historiikin tuottajana ja toimitussihteerinä. == Uutisraportti 2 == . (Oy Uusi Suomi, Helsinki, 1970). Tietoja ajankohtaisten tapahtumien taustoista: artikkeli == Indokiina == . Osallistuminen vastaavien asiantuntija-artikkeleiden tekoon myös muina vuosina. == Kadetti 70 == . (Kadettikunta, 1970). Artikkeli == Kyproksen avaamattomat umpisolmut == . == Suomalaiset Sinibaretit I ja II

, historiikki ja matrikkeli. Koonnut Marjatta Ahlgren, kirjoittajina Tauno Kuosa et al. – Osallistuminen kuvitukseen Kyproksen, Kashmirin ja Lähi-idän osalta. (Kotimaankirja Oy, Mikkeli, 1982)

Heikkisten suku

. Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. (Heikkisten Sukuseura ry, Nilsiä, 1994). – Pohjois-Karjalan osuus: suvun historia, muut artikkelit ja perhetaulut.

Edellisten lisäksi laajoja artikkelisarjoja, reportaaseja, henkilöhaastatteluja, analyyseja ja synteesejä lukuisiin sanoma- ja aikakauslehtiin, tärkeimpinä Uusi Suomi, Suomalainen, Reserviläinen, Kauppalehti, Tekniikka & Talous, Suomen Autolehti, Aamulehti, Auto, tekniikka ja kuljetus, Moottori, Sisuviesti, Ammattiautoilija ja Orion-yhtymän uutiset – nämä kaikki periaatteella, että mikään inhimillinen ei saa olla vierasta. ==

Tekstinäyte ==

Kalpeassa kuutamossa leiskui sota. Kommandot? Ne liikkuivat selustassa, eivät siellä, missä hirveästi paukkuu, yleensä.
”Selviydyn kyllä.”
Sanoinko sen ääneen? Todennäköisesti, kuitenkin hyvin hiljaa ja suomeksi.
”Selviydyt kyllä.”
Kuulinko, kuvittelinko jonkun niin kuiskaavan?
Jännitys laukesi, pyyhin silmiäni, ja jotenkin vielä herkässä mielentilassa itseäni kokoillen halusin ajatella, että juuri sillä hetkellä liihotti enkeli hyvin lähellä maharadjan varjoisassa puistossa.
Tykit ja heittimet puhuivat, kylässä leimusi. Konekiväärit takoivat pitkää sarjaa PCP:n suunnalla. Monta niitä oli. Kyllä siinä pakistanit yrittävät kivikon ja matalan nullahin yli tänne päin, eikä intialainen tahdo päästää.
Tarvitsin sen hetken siinä portailla, ne muutamat minuutit. Paljon selvisi: harkinta pelaa, tilanteen arviointi onnistuu, riskejä en ota.
Kiipesin leveät kiviportaat takaisin toimistoon. Viileään, aina niin raikkaaseen pinjan tuoksuiseen yöilmaan oli sekoittunut palavan ruudin pistävä katku.

(Sinibaretit tulen alla. Tehtävä Kashmirissa, katkelma sivuilta 25 - 26)