Erik Blom

s. 1817 Iisalmi k. 1887 Sysmä

Runoilija Erik Blom pääsi ylioppilaaksi 1836 ja valmistui filosofian maisteriksi 1840. Hänet vihittiin papiksi ja hän työskenteli kappalaisena Heinävedellä ja Sysmässä. Hän toimi myös opettajana ja kääntäjänä.

Kirjallisuuden Seuran kielentarkastajat antoivat täyden tunnustuksen Blomin käyttämälle proosalle, kun sen sijaan hänen runosuomennoksensa jättivät toivomisen varaa . . . Mutta on muistettava, että ”Sysmän syvillä vesillä” asuva kirjaileva pappismies painiskeli aikansa suomen kielen vajavaisten ilmaisumuotojen kanssa, joten parhaiden sanojen löytäminen oli vaikeaa. Silti jälki vielä nyt todistaa, että Blom oli runoilija, jonka osuutta suomen kielen kehityksessä ei ole lupa aliarvioida.
( E. J. Ellilä, 1966)

Tuotanto

Osallistuminen antologioihin

Niitä näitä runouden alalla : Arveli ajan huviksi. Tekijä 1873. Sisältää E. Blomin yksittäiset runot: Savonmaalle ja Suomen Impi.

Tekstinäyte

Suomen Impi

Valo nousi, varjot haihtui,
Syttyi kasvot kaiken luonnon,
Posket metsien punastui;
Vedet välkkyi, maa mehusi,
Kaikui kantele Jumalan
Syntyessä Suomen immen,
Ilmi-tullessa ihanan.

Niitä näitä runouden alalla, 1873.

Lähteet

• Suomen Kirjailijat 1809-1916. SKS 1993, s. 88.
• E. J. Ellilä. Itähämäläisiä kirjailijoita, 1960, s. 10.