Ero sivun ”Eeva-Kaisa Takala” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Wiki-ylläpito
(lisätty luokka)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(8 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
(s. 1964)
(s. 1964)


Taidemaalari, tekniikkana öljy- ja akvarellivärit. Janakkalassa syntyneelle Takalalle hämäläinen maisema on läheisin. ”Aloitin opiskelun Lahden Taideinstituutissa 1985 ja asuin kymmenisen vuotta Lahdessa. Sitten muutin avopuolisoni kuvataiteilija Jarmo Kukkosen kanssa Hollolan Kutajoelle jossa asuimme seitsemisen vuotta, jonka jälkeen olemme asuneet Hämeenkosken Saapaskylässä.”
Taidemaalari, tekniikkana öljy- ja akvarellivärit. Janakkalassa syntyneelle Takalalle hämäläinen maisema on läheisin. ''Aloitin opiskelun Lahden Taideinstituutissa 1985 ja asuin kymmenisen vuotta Lahdessa. Sitten muutin avopuolisoni kuvataiteilija Jarmo Kukkosen kanssa Hollolan Kutajoelle jossa asuimme seitsemisen vuotta, jonka jälkeen olemme asuneet Hämeenkosken Saapaskylässä."
 




Rivi 9: Rivi 8:
== Värien vietävänä ==
== Värien vietävänä ==


”Minulla oli kuvataiteilijan klassinen lapsuus: suurimman osan vapaa-ajastani piirsin itsekseni. 60-70-luvulla ei vielä ollut lasten kuvataidekouluja, harmi! Piirtämis- ja maalausharrastus pysyi teini-iässäkin, joten ajauduin Peräpohjolan opiston Lapin taidekouluun 1984, ja sieltä Lahteen seuraavana vuonna.”
''Minulla oli kuvataiteilijan klassinen lapsuus: suurimman osan vapaa-ajastani piirsin itsekseni. 60-70-luvulla ei vielä ollut lasten kuvataidekouluja, harmi! Piirtämis- ja maalausharrastus pysyi teini-iässäkin, joten ajauduin Peräpohjolan opiston Lapin taidekouluun 1984, ja sieltä Lahteen seuraavana vuonna.''
 
”Kommunikoin kuvillani ihmisenä olemisen kysymyksistä. Keitä olemme, minne menossa? Itsensä ja ykseyden etsimistä. Kun alan maalata ei minulla ole tarkkaa kuvaa tai edes mielikuvaa asiasta. Annan värien viedä, ja erilaisista väriläiskistä ja –viivoista alkaa nousta esiin hahmoja - ihmisfiguureita tai henkiolentoja, miten kukin ne haluaa tulkita. Luonnosta tulee elementtejä, muttei niinkään realistisesti maalattua maisemaa vaan ennemminkin mielenmaisemaa.”
 
[[Tiedosto:Takala1.jpg|pienoiskuva]]
 
[[Tiedosto:Takala2.jpg|pienoiskuva]]
 
[[Tiedosto:Takala3.jpg|pienoiskuva]]


''Kommunikoin kuvillani ihmisenä olemisen kysymyksistä. Keitä olemme, minne menossa? Itsensä ja ykseyden etsimistä. Kun alan maalata ei minulla ole tarkkaa kuvaa tai edes mielikuvaa asiasta. Annan värien viedä, ja erilaisista väriläiskistä ja viivoista alkaa nousta esiin hahmoja - ihmisfiguureita tai henkiolentoja, miten kukin ne haluaa tulkita. Luonnosta tulee elementtejä, muttei niinkään realistisesti maalattua maisemaa vaan ennemminkin mielenmaisemaa.
''
<gallery>
Tiedosto:Takala1.jpg|alt= maalaus, jossa pyhimyshahmo rannalla
Tiedosto:Takala2.jpg|alt= maalaus, jossa pyhimyshahmo ja puunoksa
Tiedosto:Takala3.jpg|alt= maalaus, jossa keijuhahmoja puutarhassa, taustalla portaat
</gallery>


[[Luokka:Kuvataiteilijat|Takala, Eeva-Kaisa]]
[[Luokka:Kuvataiteilijat|Takala, Eeva-Kaisa]]
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]]
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]]
[[Luokka:Vellamon vinkit]]
[[Category:Päijät-Häme-wiki]]

Nykyinen versio 14. huhtikuuta 2023 kello 12.29

(s. 1964)

Taidemaalari, tekniikkana öljy- ja akvarellivärit. Janakkalassa syntyneelle Takalalle hämäläinen maisema on läheisin. Aloitin opiskelun Lahden Taideinstituutissa 1985 ja asuin kymmenisen vuotta Lahdessa. Sitten muutin avopuolisoni kuvataiteilija Jarmo Kukkosen kanssa Hollolan Kutajoelle jossa asuimme seitsemisen vuotta, jonka jälkeen olemme asuneet Hämeenkosken Saapaskylässä."


Eeva-Kaisa Takala on toiminut kuvataiteen tuntiopettajana useassa Hollolan ja Lahden oppilaitoksessa valmistumisvuodestaan 1989 lähtien. Hänen teoksiaan on Lahden taidemuseon kokoelmissa, yhden isohkon maalauksen sijainti on Salpausselän lukion aula.

Värien vietävänä

Minulla oli kuvataiteilijan klassinen lapsuus: suurimman osan vapaa-ajastani piirsin itsekseni. 60-70-luvulla ei vielä ollut lasten kuvataidekouluja, harmi! Piirtämis- ja maalausharrastus pysyi teini-iässäkin, joten ajauduin Peräpohjolan opiston Lapin taidekouluun 1984, ja sieltä Lahteen seuraavana vuonna.

Kommunikoin kuvillani ihmisenä olemisen kysymyksistä. Keitä olemme, minne menossa? Itsensä ja ykseyden etsimistä. Kun alan maalata ei minulla ole tarkkaa kuvaa tai edes mielikuvaa asiasta. Annan värien viedä, ja erilaisista väriläiskistä ja viivoista alkaa nousta esiin hahmoja - ihmisfiguureita tai henkiolentoja, miten kukin ne haluaa tulkita. Luonnosta tulee elementtejä, muttei niinkään realistisesti maalattua maisemaa vaan ennemminkin mielenmaisemaa.