Edvard Reinhold von Ammondt

Häme-Wikistä
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.

Kenraalimajuri ja kuvernööri, Edvard Reinhold von Ammondt syntyi vuonna 1832 Pietarissa ja kuoli vuonna 1887 Hämeenlinnassa. Hänen vanhempansa olivat Kalsilan tilalla Hauholla syntynyt kenraaliluutnantti Otto Wilhelm von Ammondt ja Hämeenlinnassa syntynyt Anna Carolina Sofia Cygnaeus, Zacharias Cygnaeuksen tytär. Von Ammondtin ensimmäinen puoliso oli Konstantia Wilhelmina Reuterskjöld (1815-1839) ja toinen puoliso oli Venäjän keisarinnan hovineiti, vapaaherratar Olga Vivika Ramsay (s.1836 Helsinki, k.1902 Hausjärvi). Edvard von Ammondtin lapset: Constance Sofia (1858-1941), keisarinnan hovineiti Sigrid Johanna (1860-1938), keisarinnan hovineiti Olga Anna Maria (1863-1940), Dagmar Augusta Wilhelmina (1869-1957).

Von Ammondtien vuonna 1837 aateloitu suomalainen aatelissuku on lähtöisin Pommerista. Esi-isä Johan Gustaf Ammondt saapui Suomeen linnoitustöihin 1720-luvulla.

Kadetista kenraalimajuriksi

Edvard Reinhold von Ammondt siirrettiin vuonna 1846 Pietarin merikadettikoulusta oppilaaksi Suomen kadettikouluun Haminaan. Valmistumisen jälkeen hän sai ylennyksen vänrikiksi ja astui palvelukseen Henkivartioväen Suomen tarkk’ampujapataljoonan 1. komppaniaan vuonna1853. Aliluutnantti hänestä tuli vuonna1854 ja luutnantti vuonna 1855. Von Ammondt toimi adjutanttina Henkivartioväen Suomen tarkk’ampujapataljoonan esikunnassa vuonna 1855.

Kapteeninarvon saatuaan von Ammondt nimitettiin keisarin sivusadjutantiksi vuonna 1863. Hän osallistui aatelissäädyssä valtiopäiville vuosina 1863 ja 1867. Vuonna 1865 von Ammondt aloitti palveluksen keisarin seurueessa. Hän oli Henkivartioväen Liettuan jalkaväkirykmentin pataljoonankomentaja vuonna 1866 ja sai sai ylennyksen everstiksi seuraavana vuonna. Vuonna 1869 hänet määrättiin Henkivartioväen Tsarskoje Selon tarkk’ampujapataljoonan komentajaksi.

Yhä keisarin sivusadjutanttina ollessaan von Ammondt sai ylennyksen kenraalimajuriksi ja hänet nimitettiin vuonna 1875 Mikkelin läänin kuvernööriksi ja myöhemmin saman vuoden lopulla Hämeen läänin kuvernööriksi.

Hämeen läänin kuvernööri

Hauholaisen isän poikana von Ammondtia pidettiin Hämeen miehenä, ja hän oli muita läänin kuvernöörejä kiinnostuneempi Hämeenlinnan kunnallisista asioista. Hänen aikanaan vuosina 1875-1887 kaupunkiin rakennettiin paljon teitä, puistoja ja aloitettiin Hämeenlinnan raatihuoneen rakennustyöt. Hän oli aikaansa edellä yhteydenpidossa kuntiin; hän muun muassa kehotti lammilaisia perustamaan säästöpankinRehbinderin tavoin von Ammondt vaikutti tuntuvasti Hämeen läänin oloihin, terveydenhoitoon, kansakoulujen perustamiseen, maaseuturakentamiseen, köyhäinhoitoon ja luonnonsuojeluun. Testamentissaan von Ammondt määräsi, että kaupungin köyhälistölle oli hänen muistokseen järjestettävä päivälliset. Hänen leskensä teki samanlaisen jälkisäädöksen.

Koska von Ammondt oli tottunut keisarin hovin tapoihin, hän ja hänen vaimonsa  Olga loivat kaupunkiin vieraanvaraisen kulttuurikodin, jossa kaupungin ja koko läänin seurapiiri kokoontui. Von Ammondtin kerrotaan asuneen ns. Larman tai Willgrenin talossa Raatihuoneenkatu 11:n kohdalla. Perimätiedon mukaan vuonna 1877 Turkin sotaan lähtevät upseerit joivat lähtömaljoja talon päärakennuksessa.

Kuvernööri Edvard von Ammondt osallistui myös Suomen vanhimman ja suurimman tieteellisen seuran, Suomalais-ugrilaisen Seuran perustamiseen vuonna 1883.

Edvard von Ammondt kuoli vuonna 1887 virassaan Hämeenlinnassa ja hänet haudattiin Porvooseen.

Lähteet

Hämeenlinnalaisia 1639 - 1989. Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4

Hämeenlinna. Hämeenlinna-Seuran julkaisu N:o XVI. 1966

http://goo.gl/2LqmT

http://goo.gl/AwQG2

http://goo.gl/9DzW7

http://goo.gl/OOT9k

Lammin pitäjän historia II. Kirj. Martti Pänkäläinen. Jyväskylä 2001. ISBN 951-95061-6-0